Perhehoitajien voimavarat, tuki ja suhde sijaislapseen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perhehoitajien ja sijoitettujen lasten välistä suhdetta sekä perhehoitajien voimavaroja ja jaksamista heidän näkökulmastaan. Tutkimuksen tehtävänä on myös selvittää perhehoitajien tuen tarvetta sekä heille tarjottua tukea. Perhehoidosta tuli vuonna 2012 ensisijainen lasten sijoituksen muoto lastensuojelussa. Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä onkin tasaisesti kasvanut, joten perhehoidon tutkiminen on tästä syystä ajankohtaista. Perhehoitajien tuesta on runsaasti aiempaa tutkimusta, mutta sen sijaan perhehoitajien ja sijoitettujen lasten välistä suhdetta sekä perhehoitajien voimavaroja ja jaksamista on tutkittu vähemmän. Selvitin tässä tutkimuksessa perhehoitajien subjektiivisia kokemuksia grounded theory - lähestymistavan mukaisesti aineistolähtöisen analyysin avulla. Tutkimusaineisto muodostui 20 perhehoitajan vapaamuotoisesta kirjoitelmasta sekä kolmen perhehoitajan teemahaastattelusta. Tulosten mukaan suurin osa vastaajista koki suhteensa sijaislapseen lämpimäksi. Perhehoitajien mukaan suhde ja kiintymys lasta kohtaan kehittyy ja muuttaa muotoaan sijoituksen aikana. Toisaalta tuloksista oli havaittavissa, että toisinaan suhteen luominen lapseen nähdään haastavana ja raskaana lapsen hoidon vaativuuden takia. Suurin osa perhehoitajista koki jaksamisensa ja voimavaransa hyväksi. Jaksamiseen vaikutti voimakkaasti esimerkiksi sosiaalihuollon kanssa toimiva yhteistyö tai vastaavasti yhteistyön puuttuminen. Tukimuodoista arvostettiin sosiaalityöntekijän tukea, työnohjausta, vertaistukea, perhetyöntekijän tukea, virkistystoimintaa ja koulutusta. Perhehoitajat kokivat saamansa tuen tarpeelliseksi, mutta suurin osa vastaajista ei kokenut saavansa tukea kuitenkaan riittävästi. Muodostin aineiston kautta grounded theory -metodologian mukaisesti tuotetun teorian, ”perhehoidon kolmion”, jossa perhehoitoon liittyviä olennaisia käsitteitä – jaksamista, tukea ja suhdetta sijaislapseen – kuvataan suhteessa toisiinsa. Teorian mukaan näillä kolmella eri tekijällä on vaikutteita ja seurauksia toisiin tekijöihin, tarkastelipa asiaa minkä tahansa tekijän näkökulmasta. Kolmion avulla näiden käsitteiden välisiä yhteyksiä voidaan hahmottaa suhteessa toisiinsa