Huomaa minut, kuuntele minua! : Lasten osallisuus vanhempien eroprosessissa

Opinnäytetyö käsittelee erolapsia ja eroperheitä. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada erolasten ääni kuuluviin sekä saada heidät osallisiksi eroprosessissa. Tavoitteena on tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen työntekijöille eroperheiden kanssa työskentelyssä huomioon otettavista tekijöistä. Opinnäytetyön toimeksiantajana on YHDESSÄ! -muutosohjelman Ero ja yhteistyövanhemmuus -hanke (2017-2018) sekä yhteistyökumppanina Yhden vanhemman perheiden liiton (YVPL) Itä-Suomen jäsenyhdistys. Opinnäytetyössä tutkittiin vanhempien eron vaikutusta lapseen sekä miten lapset kokevat vanhempiensa eron. Lisäksi tutkittiin, miten vanhemmat ovat osallistaneet lapsia eroprosessissa. Opinnäytetyön yhtenä tutkimusongelmana oli varhaiskasvatuksen antama tuki ja apu perheelle erotilanteessa. Suomessa tapahtuu noin 13 000 avioeroa vuosittain. Vanhempien parisuhteen päättyminen koskettaa isoa joukkoa lapsia Suomessa. Opinnäytetyö on merkityksellinen, koska yhä enemmän varhaiskasvatuksessa työskennellään erolasten kanssa. Eroauttamiselle on tänä päivänä paljon kysyntää. Tutkimusten mukaan erolapset jäävät usein vanhempien ristiriitojen jalkoihin ja heitä ei välttämättä huomioida tarpeeksi erotilanteessa. Jo yksikin aikuinen on lapselle merkityksellinen. Varhaiskasvatuksella voi olla lapselle merkittävä rooli vanhempien erotilanteessa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia aineistonkeruumenetelmiä. Tutkimuksessa sadutettiin kolmea (3) erolasta sadutusmenetelmää käyttäen. Lapset saivat kertoa sadun, mikä kirjattiin ylös sellaisena kuin lapsi oli sen kertonut. Oletuksena oli, että vanhempien ero ilmenisi lasten kertomista saduista. Opinnäytetyössä haastateltiin yhtä (1) vanhempaa, minkä avulla selvitettiin vanhemman tapaa osallistaa lapsi eroprosessissa sekä millaista tukea tai apua perhe on saanut erotilanteessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen näkemyksiä perheen erotilanteeseen kerättiin Kuopiossa sijaitsevasta päiväkodista varhaiskasvatuksen työntekijöiltä ryhmähaastattelussa. Opinnäytetyössä ei saatu sadutuksilla selvitettyä lasten kokemuksia vanhempien erosta. Tulos on tulkinnan varainen ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Haastatteluun osallistunut vanhempi oli osallistanut lastaan lapsen mielipiteen kuuntelulla sekä keskustelemalla vanhempien erosta hänen kanssaan. Varhaiskasvatuksen antamaa tukea on ollut joustavuus sekä sovittujen toimintatapojen noudattaminen.The subject of this thesis is children living in a family in which the parents have separated or divorced. The purpose of the thesis was to give a voice to these children in the separation or divorce process and enable children to participate in the process. The aim was to produce information for the professionals working in early childhood education about what to take into account when working with these broken families. The client organization of the thesis was the Ero- ja yhteistyövanhemmuus (2017-2018) project of the YHDESSÄ! programme and as a cooperation partner the member association of Yhden vanhemman perheiden liitto (YVPL) in Eastern Finland. The aim of the thesis was to do research on the impact of parents´ separation or divorce on children, how children experienced it and how parents involved their children in the separation process. One of the research problems was the support given by early childhood education professionals in the separation. In Finland, there are over 13 000 divorces each year. The ending of the parents´marriage concerns a vast group of children. This thesis is important because there are more and more children from broken homes in early childhood education and there is a demand for knowledge of how to deal with this kind of situations. The studies show that children are often not taken into enough consideration in the separation process and are overlooked by their parents. Early childhood education can have a significant role in the coping of the children in a situation where the parents are getting separated or divorced. This thesis was a qualitative study where the study material was collected using qualitative methods. Story crafting method was used on three (3) children. This means that the children told the interviewer a story or a tale and it was written down exactly in that form. The assumption was that the parents´ separation or divorce would show somehow in these stories. One (1) parent was also interviewed in this study. The aim of the interviews was to find out how the children were allowed to participate in the separating process by the parents and what kind of support the family had received from the early childhood education professionals. There was also a group interview for the employees of one kindergarten in Kuopio to collect more material on the subject. The story crafting method did not reveal children´s experiences of their parents´separation process. The result was ambiguous and affected by many factors. The parent that was interviewed had involved the child by listening to the child's opinion and by discussing the separation with the child. According to the study results of the the group interview, the support given by early childhood education professionals included flexibility and following the policies agreed with the family