Bemötande av den döende patienten i intensivvården

I samhället diskuteras det rätt mycket om patientens bemötande och hens självbe-stämmanderätt samt om sjukskötares otillräckliga skolning i fråga om vården av dö-ende patienter. Det här arbetet syftar till att öka kunskapen om och fördjupa förståelsen av vårdpersonalens bemötande av döende patienter inom intensivvården. Arbetet har genomförts i samarbete med projektet Vi bryr, som har som mål att påminna om att temat ”Vi bryr” är ständigt närvarande i vårdarbetet. Katie Erikssons teori om lidande utgör arbetets teoretiska referensram. Lidande kan orsakas av ett dåligt bemötande av patienter, men också patientens sjukdom orsakar lidande. Den aktuella forskningsfrå-gan är: Hur bemöts den döende patienten i intensivvården? Arbetetsmetoden grundar sig på en litteraturöversikt som utnyttjar tio artiklar. Eftersom arbetet gäller vuxna pa-tienter har samtliga artiklar begränsats så att de behandlar bemötandet av vuxna dö-ende patienter. Som analysmetod används induktiv innehållsanalys. Utifrån artiklarna identifierades kategorier som sedan abstraherades till fyra hyponymer: (1) kommuni-kation om döden, (2) bemötande av patient, (3) bemötande av familj och (4) omgiv-ningens påverkan. De här hyponymerna tog upp huvudprinciper om bemötande av dö-ende patienter inom intensivvården. Exempel på dessa är bl.a. tillfredsställande av pa-tientens och hens familjs behov och önskemål, informering om sjukdomens framskri-dande och skapande av en lugn omgivning för den döende patienten. En annan väsent-lig faktor är att skapa en bra relation med patient och familj – en relation som grundar sig på förtroende och fungerande kommunikation samt på att tillåta både patient och familj tillräckligt med tid.Yhteiskunnassa puhutaan potilaan kohtaamisesta ja tämän itsemääräämisoikeudesta kuin myös siitä, ettei hoitajilla ole riittävää koulutusta kuolevan potilaan hoitamiseen. Opinnäytetyön tarkoitus onkin lisätä hoitajien tietoisuutta ja syventää ymmärrystä kuo-levan potilaan kohtaamisesta tehohoitoyksiköissä. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteis-työssä Vi bryr –projektin kanssa, jonka tarkoitus on muistuttaa, että "Me välitämme" -teema on aina mukana hoitotyössä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Katie Erikssonin teoria kärsimyksestä. Kärsimys voi aiheutua potilaan sairaudesta, mutta se voi myös aiheutua siitä, kun hoitaja kohtaa potilaan huonosti. Tutkimuskysymyksenä on "Minkälaista on kuolevan potilaan kohtelu tehohoitoyksiköissä?" Opinnäytetyön on tehty kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin kymmentä artikkelia. Artikkeleiden päärajauksena oli, että ne kä-sittelivät aikuisten kuolevien potilaiden kohtaamista. Nämä artikkelit analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Siten niistä löydettiin alakategorioita, jotka yhdis-tettiin lopulta neljäksi pääkategoriaksi, jotka toimivat myös opinnäytetyön tuloksina. Nämä pääkategoriat olivat: (1) kuoleman viestittäminen, (2) potilaan kohtelu, (3) perheen kohtelu ja (4) ympäristön vaikutus. Nämä kategoriat toivat ilmi pääperiaatteita kuolevan potilaan hoidosta tehohoitoyksikössä. Niihin kuuluivat esimerkiksi potilaan sekä perheen toiveiden ja tarpeiden noudattaminen, heidän infor-mointi sairauden etenemisestä ja rauhallisen ympäristön luominen kuolevalle potilaalle. Myös tärkeänä pidettiin esimerkiksi hyvää suhdetta potilaan ja perheen kanssa, joka pe-rustuu luottamukseen, ajan antaminen heille sekä hyvä kommunikointi