Arkikuntoutus lyhytaikaishoidossa hoitajien näkökulmasta

Ikääntyvien kuntoutuksessa lähennytään entistä enemmän henkilöiden omaa yksilöllistä arkea ja vahvistetaan asiakkaiden aktiivista roolia kuntoutuksessa. Suomessa ikääntyvien palveluita kehitetään sekä kotihoidon uudistuksena että omaishoidon tukemisena. Kotiympäristössä toteutettavan arkikuntoutuksen avulla parannetaan ikääntyneen asiakkaan itsenäistä suoriutumista asiakkaan omissa, itse määrittelemissä arjen toiminnoissa. Kotiin annettavien palvelujen rinnalla, etenkin omaishoidon ja asiakkaan kotona asumisen tukitoimena,lyhytaikaishoidon on hyvä panostaa ikääntyvien henkilökeskeiseen kuntoutukseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Keski-Suomessa sijaitseva arkikuntoutusta toteuttava lyhytaikaishoidon yksikkö. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää millä tavalla arkikuntoutus ilmenee lyhytaikaishoidossa hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lyhytaikaishoidon arkikuntoutuksen vahvuuksista ja kehitystarpeista. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto hankittiin sähköisellä kyselytutkimuksella, johon 14 hoitohenkilökunnan jäsentä vastasi. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, peilaten aineistoa arkikuntoutuksesta saatavilla olevaan tutkimustietoon sekä opinnäytetyötä varten luotuun Henkilökeskeisen LAH-arkikuntoutuksen- fuusiomalli. Tulosten perusteella hoitohenkilökunnan käsityksessä arkikuntoutuksesta on vastaavuuksia arkikuntoutuksen teoriaan mutta käsityksissä on havaittavissa myös epäsäännöllisyyttä ja ristiriitaisuuksia arkikuntoutuksen kanssa. Keskeisiä tuloksia olivat sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisten aktiviteettien merkitys, sekä asiakkaan omatoimisuuden mahdollistaminen yksikön arkikuntoutuksessa. Tuloksista nousi myös kiireen vaikutus arkikuntoutuksen toteutukseen ja hoitajan jaksamiseen. Opinnäytetyön tulosten avulla yksikön arkikuntoutusta voidaan kehittää, muun muassa moniammatillisuuden hyödyntämiseksi ja henkilökunnan yhteisen käsityksen luomiseksi.The rehabilitation of elderly is moving towards being more person-centred and promoting the client’s active role in rehabilitation. Additionally, the Finnish Government is working towards the development of elderly home-care and better support for family caregivers. Home-based reablement services help elderly people to regain function and participation in such every-day occupations that they find meaningful. In addition to home-based reablement,it is important that also respite care emphasizes rehabilitation and a person-centred approach. The thesis was assigned by one respite care unit where the reablement method has been adapted. The purpose of the thesis was to examine how reablement was visible to the nursing staff in the unit. The aim was to investigate the strengths and development needs related to the reablement policies in the unit. The study had a qualitive approach, and it was implemented as an online survey participated by 14 staff members of the unit. The data was analysed by using theory-driven content analysis where the guiding theory was reflected on the current research on reablement and the Model of person-centred respite-care reablement created for the thesis. Based on the results, the nursing staff’s perceptions mainly corresponded to the current theory. However, there were also inconsistencies and contradictions in the nurses’ perceptions related to reablement. Reablement´s main strengths in respite care were supporting independence in everyday activities as well as organizing communal activities and enabling social interaction. The results also highlighted the impact of a rushed working pace on reablement´s every dimension and on the coping of the staff. Based on the results, reablement in the unit can be developed by utilizing multi-professional teams and building a unified perception of reablement in the unit