Viulun asemointi ja leuka- ja olkatuet viulistin soittoergonomiassa

Viulistin työ on fyysisesti haastavaa epäsymmetrisen soittoasentonsa ja yläraajojen jatkuvan kohoasennon vuoksi. Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat tavallisimpia lääketieteellisiä ongelmia ammattimuusikoiden keskuudessa. Niitä voidaan ennaltaehkäistä ergonomian keinoin. Hyvässä viulistin soittoergonomiassa viulu mukautuu osaksi soittajan kehon fysiologisesti tehokasta toimintaa. Tähän vaikuttavat osaltaan viulun optimaalinen asento sekä leuka- ja olkatuet. Viulun optimaalisesta asemoinnista ja leuka- ja olkatuista on kuitenkin hyvin vähän kirjallista tietoa. Viulisteille tyypillisiä soittoperäisiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia sekä viulun asemoinnin ja leuka- ja olkatukien valinnan ergonomisia periaatteita selvitettiin kolmelta suomalaiselta musiikkifysioterapeutilta, yhdeltä Violinist in Balance -lähestymistavan konsultilta sekä lähestymistapaa käsittelevästä kirjallisesta materiaalista. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, sähköpostikyselyä sekä kirjallisiin lähteisiin perehtymistä. Haastattelu- ja tiedonkeruuaineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Haastatteluiden mukaan viulisteilla on tyypillisesti oireita molempien yläraajojen, kaulan, leuan, hartiarenkaan ja selän alueilla. Viulun asemoinnin ohjauksessa lähtökohtana on soittajan yksilöllinen kehon rakenne, asennot ja toiminta. Viulun asennossa huomioidaan viisi ulottuvuutta (nousukulma, kiertokulma, paikka solisluulla, korkeus ja kallistuskulma). Leuka- ja olkatuilla on omat tehtävänsä viulun tukemisessa, ja niiden tulee mahdollistaa kehon luonnollinen toiminta sekä myötäillä soittajan yksilöllistä rakennetta. Viuluoppilaiden soittoergonomiaa voisi parantaa soitonopettajan ja musiikkifysioterapeutin välisellä yhteistyöllä etenkin soittajan kehollisten edellytysten kehittämisen osalta.Working as a violinist is physically challenging because of the asymmetric playing position and elevated arm position. According to previous research, musculoskeletal problems are the most common medical problems among professional musicians. They can be prevented by ergonomic means. In good violin playing ergonomics, the violin accommodates to the physiologically efficient operations of the player’s body. An optimal violin position and chin and shoulder rests contribute to this. However, there is very little literature on optimal violin positioning and chin and shoulder rests. Violinists’ typical playing related musculoskeletal problems and ergonomic principles of violin positioning and choosing the chin and shoulder rests were examined by contacting three Finnish physiotherapists working with musicians and one consultant specialized in the Violinist in Balance approach. Moreover, literature concerning the approach was also studied. Methods of data collection were theme interviews, an e-mail survey and reading literature. The data was analyzed by using inductive content analysis. According to the interviews, violinists have typically symptoms in both of the upper extremities, the neck, jaw, shoulder girdle and back. When guiding violin positioning, the starting point is the player’s individual body structure, positions and function. Five dimensions are considered in violin positioning (slant, rotation, position on the collarbone, height and tilt). Chin and shoulder rests have each their own functions in supporting the violin, and they should enable the body’s natural function and conform to the player’s individual body structure. Violin students’ playing ergonomics could be made better with co-operation between the violin teacher and a musicians’ physiotherapist, especially when developing the students’ bodily qualitities