Röntgenhoitajien työhyvinvointi kuvantamisyksikössä

Työhyvinvointi koostuu motivoivasta työstä, hyvästä työilmapiiristä sekä työntekijän mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Työhyvinvoinnista on laajasti erilaisia tutkimuksia ja tulokset viittaavat siihen, että työhyvinvointi Suomessa on viime vuosina aidosti parantunut. Työhyvinvointi vaikuttaa yksilöihin ja työyhteisöihin, mutta sillä on myös laajempia taloudellisia vaikutuksia. Sen edistämiseen ja ylläpitämiseen voivat vaikuttaa sekä työntekijä, että työnantaja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdessa Itä-Suomessa sijaitsevassa keskussairaalassa työskentelevien röntgenhoitajien mielipiteitä työhyvinvoinnistaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille röntgenosastojen mahdollisia ongelmakohtia röntgenhoitajien työhyvinvoinnissa ja esittää myös heidän työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tutkimustulosten perusteella voidaan kertoa mikä on röntgenhoitajien tämän hetkinen työhyvinvoinnin tila kussakin röntgenyksikössä. Tutkimus oli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja asteikkona käytettiin Likertin järjestysasteikkoa. Aihe rajattiin viiteen osa-alueeseen, jotka olivat: fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, työn mielekkyys, työn hallinta, työyhteisö ja johtaminen. Jokaisen teeman alla oli useampi monivalintakysymys, sekä joissain osioissa avoin kysymys. Tutkimus toteutettiin keskussairaaloissa kolmen viikon aikana keväällä 2018. Saatekirje ja linkki Webropol -kyselyyn lähetettiin sairaaloihin yhteyshenkilöille, jotka jakoivat ne röntgenyksiköiden röntgenhoitajille henkilökohtaisen sähköpostin välityksellä. Tutkimuksen tuloksia esiteltäessä puhutaan sairaala A ja B, joilla tarkoitetaan näiden sairaaloiden röntgenyksiköitä ja niissä työskenteleviä röntgenhoitajia. Vastaajia oli yhteensä kaksikymmentä (n=20), joten tutkimuksen otoskoko jäi varsin vaatimattomaksi. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että tutkimuskohteiden röntgenhoitajat pitävät työtään haastavana ja mielenkiintoisena. Työyksiköissä vallitsee hyvä työilmapiiri ja yksilöiden toiveet otetaan hyvin huomioon molemmissa yksiköissä. Esimiehen johtamistapaan oltiin tyytyväisiä ja esimies koettiin helposti lähestyttäväksi ja oikeudenmukaiseksi. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi koettiin työn fyysisyys ja vähäinen henkilökuntamäärä verraten työtehtävien määrään, sekä sisäilmaongelmat. Osa vastaajista koki myös jonkin asteista työuupumista. Ensimmäisenä jatkotutkimusaiheena sama kyselytutkimus voitaisiin suorittaa samoissa keskussairaaloissa uudelleen jonkin ajan kuluttua, jolloin työhyvinvoinnin kehitystä voidaan seurata. Toisena jatkotutkimusaiheena samalla kyselylomakkeella voitaisiin tutkia muiden keskussairaaloiden tai yliopistosairaaloiden röntgenyksiköiden työhyvinvoinnin tilaa, ja tuloksia voitaisiin vertailla.Well-being at work consists of motivational work, a good working atmosphere, and an employee’s ability to influence their own work. There are many studies of well-being at work, and the results indicate that well-being at work in Finland has improved genuinely in recent years. Well-being at work affects individuals and work communities, but also has wider economic impacts. The promotion and the maintenance of well-being at work can be influenced both by an employee and an employer. The purpose of the thesis was to study radiographers´ opinions about their well-being at work in two central hospitals in Eastern Finland. The main goal was to bring out potential problem areas of the X-ray departments as well as factors promoting well-being at work. Based on the results of the study, the current occupational status of well-being in these study hospitals can be indicated. The quantitative research method was applied in this study. Research material was collected through semi-structured questionnaires where the Likert scale was applied. The topic was limited to five themes: physical and mental well-being, job satisfaction, job skills, workplace and management. Under each theme, there were several multiple-choice questions as well as some open questions. The study was carried out in two central hospitals during three weeks in spring 2018. A cover letter and a link to the Webropol questionnaire were sent to the contact persons of these hospitals and then shared with X-ray unit radioraphers via e-mail. In the presentation of the study results, the terms Hospital A and B refer to the X-ray units in these hospitals and to the radiographers working there. There were altogether twenty (n = 20) respondents, therefore the sample size of the survey was rather modest. The results of the study revealed that radiographers, in the research units, considered their work as challenging and interesting. Both work units had a good working atmosphere and the wishes of individuals were taken into account well. The employees were satisfied with the leadership style of the supervisor and the supervisor was considered easily approachable and fair. The factors that were considered to weaken well-being at work were physical work, the low number of staff compared to the amount of work, and problems with indoor air. Some of the respondents also experienced some degree of burnout. A topic for further study could include a follow-up research and a similar survey could be carried out again in the same central hospitals later, in order to study the development of well-being at work. As a second follow-up research, the same questionnaire could be used to study the status of well-being at X-ray departments in other central hospitals or university hospitals, so that the results could be comparable