Yhteistyössä toimien : käsityksiä monialaisuudesta ja moniammatillisuudesta sosiaali- ja terveysalalla

Sosiaali- ja terveysalan rakenteet ovat muutoksessa. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmää ollaan uudistamassa ja kansalaisten hyvinvointia mahdollistavia tekijöitä arvioidaan. Väestön ikääntyessä ja kilpailutalouden myötä palvelujärjestelmän kustannukset ovat kasvaneet, mutta samaan aikaan niiden kasvua tulisi rajoittaa. Monialaisuutta ja moniammatillisuutta kehittämällä voidaan pyrkiä vastaamaan muutoksessa olevan sosiaali- ja terveysalan haasteisiin. Monialaiset ja moniammatilliset sosiaali- ja terveyspalvelut voivat olla yksi ratkaisu nousevien kustannusten hallinnassa. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä monialaisempaa ja moniammatillisen yhteistyön mahdollistavaa otetta sosiaali- ja terveysalan työssä ja koulutuksessa. Rakennemuutoksen yhtenä tehtävänä on, että sosiaali- ja terveysalalla toimivat avaavat ammatillisia rajojaan monialaista ja moniammatillista yhteistyötä tehden. Monialaisuus ja moniammatillisuus voivat vastata asiakkaiden tukemisen ja hoitamisen tapojen muutokseen. Asiakkaiden hoitamisessa, tukemisessa ja auttamisessa painottuu entistä enemmän ohjaava ote. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä tarvitsee tulevaisuudessa asiakkaita, jotka ovat kykeneviä ottamaan vastuun erilaisissa tilanteissa omasta elämästään. Toisaalta monialaisuuteen ja moniammatillisuuteen pyrkiminen voivat tuottaa myös ammattilaisia, jotka osaavat kohdata haavoittuvat ja paljon tukea tarvitsevat asiakkaat. Asiakkuuden laajeneminen yksilöstä perheeseen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Parhaimmillaan asiakkaana olevan yksilön perhe voi olla henkilökunnan kumppani, joka osallistuu ja on tukena hoidossa. Toimiva yhteistyö ja kumppanuus perheen kanssa vaatii henkilökunnalta aikaa, aitoa läsnäoloa ja asiakkaan kohtaamista perheen jäsenet tasa-arvoisesti huomioiden. Haasteena on, miten palvelujärjestelmän muutoksessa sosiaali- ja terveysalan vaativissa tehtävissä voidaan riittävästi huomioida ammattilaisten työhyvinvointia ja työyhteisöjen kehittämistä. Tavoitteena on yhteistyön osaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka kehittävät työyhteisöjä ammatillisia rajoja luovasti ylittäen. Työyhteisöjen monialaisessa ja moniammatillisessa kehittämisessä koulutus, monialainen tiimiopettajuus ja kansainvälisyys ovat merkityksellisiä ulottuvuuksia. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö edellyttävät oman substanssin osaamista, sitoutumista sekä tasa-arvoista ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa vuorovaikutusta. Tiimiopettajuudessa hyödynnetään monialaista osaamista ja toisaalta opettajan toiminta kansainvälisten opiskelijoiden kanssa edellyttää opiskelijoiden osaamisen kunnioittamista sekä samanaikaisesti valmiutta jakaa tietoa erilaisten järjestelmien ja kulttuurien palveluista. Tämän julkaisun teemana on “monialainen ja moniammatillinen sosiaali- ja terveysala”. Julkaisu on kolmas Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan toimintaa ja asiantuntijuutta esiin tuova kokoomateos. Julkaisun sisältönä on kymmenen artikkelia, joiden kirjoittajat ovat sosiaali- ja terveysalan kouluttajia, opiskelijoita ja ammattilaisia. Artikkeleissa kuvataan, mitä monialaisuuden ja -ammatillisuuden näkökulmilla voidaan sosiaali- ja terveysalalla tarkoittaa. Julkaisun tarkastelun keskiössä ovat erilaiset tavat ja käsitykset siitä, miten monialaisuus nivoutuu osaksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta, hankkeita ja käytännön työelämää. Julkaisu on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan asiakkaille, opiskelijoille ja ammattilaisille sekä kaikille artikkeleiden aiheista kiinnostuneille lukijoille. Julkaisun ensimmäisessä artikkelissa Marjut Asunmaa tarkastelee sairaanhoitajan (AMK) tutkinto-ohjelman vaihto-opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta. Vaihto-opiskelijat kuvasivat harjoittelussa oppineensa sairaanhoitajan osaamisen kehittymistä, itsetuntemuksen tunnistamista sekä harjoittelun aikana tarvitsemaansa tukea. Toisessa artikkelissa Susanna Hiirikoski, Eveliina Salmenoksa, Niina Herttuala, Katri Hemminki ja Hilkka Majasaari kuvaavat sairaanhoitajan näkemyksiä tehohoitopotilaan perheen hoitoon osallistumista edistävistä ja estävistä tekijöistä potilaan ollessa sairaalassa teho-osastolla. Elisa Kannaston ja Hilkka Majasaaren artikkelissa tarkastellaan tiimiopettajuutta sairaanhoitajaopiskelijoiden (AMK) ja terveydenhoitajaopiskelijoiden (AMK) tutkinto-ohjelmassa toteutettujen integroitujen opintojaksojen casen avulla. Tiimiopettajuus näkyy opiskelijalle verkostojen rakentamisena ja yhteisöllisyyden korostamisena opetuksessa ja syventää osaltaan oppimista. Neljännessä artikkelissa Mira Karvonen ja Minna Zechner tarkastelevat kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta sekä sitä, miten ammattilaisten oikeudet ja velvollisuudet ovat suhteessa itsemääräämisoikeuteen. Tiina Kohtamäki luo julkaisun viidennessä artikkelissa näkökulman Kohtaamistaiteeseen®, jota toteutetaan kuvallista ilmaisua käyttäen. Kohtaamistaide soveltuu kaikille sosiaali- ja terveysalan asiakasryhmille ja myös työntekijöille. Eija Kyrönlahden ja Maria Laineen julkaisun kuudes artikkeli tuo esille kehittämistyötä yhteistoiminnallisen kehittämisen ja monialaisuuden näkökulmista. Tarkastelun kohteena on yksityisessä lastensuojelulaitoksessa tehty kehittämistyö. Julkaisun seitsemäs artikkeli esittelee Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -hanketta, jonka tarkoituksena oli tukea ja edistää yritysten ja yhdistysten työhyvinvointia sekä tuottavuutta. Kaija Loppelan ja Helena Kahren artikkelissa tuodaan esille dialogista kehittämistä vanhuspalveluyrityksissä, johon sisältyy moniammatillisuuden näkökulma. Helinä Mesiäislehto-Soukka ja Reetta-Maija Luhta tuovat julkaisun kahdeksannessa artikkelissa esiin moniammatillisuutta kuvatessaan Savuton raskaus ja vanhemmuus -hoitoketjun käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla. Kuvattu hoitoketju sitouttaa ehkäisyneuvolat, äitiys- ja lastenneuvolat sekä lapsiperheiden parissa työskentelevät terveyden edistämistyöhön savuttomuuteen kannustamisessa. Mari Salminen-Tuomaala ja Marja-Terttu Viitala kuvaavat artikkelissaan Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksten henkilökunnalle suunnattua simulaatiovalmennusta moniammatillisen yhteistyön kehittämismenetelmänä. Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksille simulaation keinon –hankkeessa moniammatillista yhteistyötä kehitetään osaamistarpeista lähtevän simulaatiovalmennuksen ja yhteisten koulutuspäivien avulla. Julkaisun päättää Tiina Tiilikan artikkeli, jossa tuodaan esiin, millaisia käsityksiä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on kokemusasiantuntijuuden roolista osana asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Kokemusasiantuntijuus ymmärretään artikkelissa monialaisen yhteistyön mahdollistajana