Itsesäätelykyky: kehitys ja taitojen tukeminen varhaislapsuudessa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Itsesäätelykyky tarkoittaa lapsen kykyä säädellä tunteitaan, suhteuttaa toimintaa ympäristön vaatimuksiin ja lapsen kykyä noudattaa ohjeita. Itsesäätelykyky on tärkeässä yhteydessä esimerkiksi lapsen oppimistuloksiin ja toimiviin vuorovaikutussuhteisiin elämässä. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus lapsen itsesäätelykyvyn kehityksestä ja itsesäätelytaitojen tuesta varhaislapsuudessa. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhteenvedon aiemmista tutkimuksista ja tarjoaa vastauksia siihen, miten kirjallisuudessa ja tutkimuksissa kuvaillaan itsesäätelytaitojen kehitystä ja miten itsesäätelytaitoja voidaan tukea huomioiden lapsen ympäristö. Kirjallisuuskatsauksen tarve nousi esiin opinnäytetyöni yhteistyökumppanin, HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksiköstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tiivis yhteenveto aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja itsesäätelytaitoja tukevista keinoista sekä kehityksellisestä näkökulmasta lapsen varhaislapsuudessa. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutuneisuuden malliin (CMOP-E) huomioiden itsesäätelytaitojen kehityksen ja biologisen perustan. Rajauskriteerien avulla materiaalista valikoitui kymmenen artikkelia, joissa nousi esille edistäviä ja estäviä tekijöitä siihen, miten lapsen itsesäätelytaitoja voidaan tukea ja miten itsesäätelykyvyn kehitys ja lapsen ympäristö vaikuttavat. Itsesäätelytaitojen kehitystä voidaan tukea jäsentämällä lapsen ympäristössä toimimista turvalliseksi ja selkeäksi, sanoittamalla ja kuuntelemalla lasta ja huomioimalla lapsen kehitystaso. Lasta hoivaavalla aikuisella on tärkeä rooli tunteiden säätelyn tukijana. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää toimintaterapeutit, opiskelijat ja lapsen ympäristössä toimivat, jotka haluavat taustatietoa lasta tukevista keinoista, joilla itsesäätelytaitojen kehitystä voidaan tukea. Opinnäytetyön tulosten perusteella on tärkeää tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehitystä jo varhaislapsuudessa ehkäisemällä ongelmia tulevaisuudessa. Tulokset viittaavat vahvasti siihen, kuinka tärkeää on tukea lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta.Self-regulation is the ability to understand and manage behavior and regulate reactions to emotions and controlling impulses. Supporting self-regulation skills in early childhood predicts better performance in school and better relationships in later life. This thesis is a Literature View of Supporting Self-Regulation in Early Childhood and written in co-operation with Helsinki University Hospital (HUS) at the division of Child Psychiatry specializing in young children. The aim of this study was to form a summary of data about self-regulation development in early childhood and subject of support. The purpose is to examine how literature and articles describes self-regulation support in early childhood. The literature view also determines how occupational therapy is shown in studies. Theoretical framework was the Canadian Model of Occupational Performance and Engagement (CMOP-E) and development of the self-regulation. The theoretical point of the thesis is built on framework and ten article analyses. The result of the research article analyses factors of promoting and preventing. The results showed that supporting self-regulation in child’s home and environment is important. Parents and caregiver’s role is highly significant. Support of self-regulation in early lives of children can help them develop skills like strategies for managing emotional experiences or attentional control. Parental warmth, responsiveness and sensitivity support selfregulation development. Structure of environment provides manageable self-regulation and consistent, predictable routines. Caregiver capacity for co-regulation depends on their own self-regulation skills. This thesis will be beneficial for occupational therapists and other looking for information about the subject. Based on this thesis it is important to support self-regulation skills in early childhood by preventing future problems in emotions and interactions. This study shows the importance of supporting mother-child interactions and other adults who operate in the child’s environment