Ergonomiakoulutuksen vaikutukset työturvallisuuteen : sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan kokemukset fyysisestä kuormituksesta, työskentelytavoista sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen esiintymisestä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ergonomiakoulutuksen vaikutuksia työturvallisuuteen. Tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia fyysisestä kuormituksesta, työskentelytavoista sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen esiintymisestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa ergonomiakoulutuksen vaikutuksista. Tuotetun tiedon avulla voidaan suunnitella ergonomiakoulutuksen jatkamista. Lisäksi toivoimme työn antavan palautetta ergonomiakouluttajille, miten kehittää koulutusta vastaamaan vielä paremmin käytännön tarpeita. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineiston analyysejä. Aineistoa kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja kahdesta avoimesta kysymyksestä. Kyselyllä selvitettiin, onko ergonomiakoulutus tuonut muutoksia fyysiseen kuormitukseen, työskentely asentoon, potilaan aktivointiin, apuvälineiden käyttöön tai tuki- ja liikuntaelinvaivojen esiintymiseen. Kysely lähetettiin 116 työntekijälle ja 56 vastausta palautui, jolloin vastausprosentiksi saatiin 48,3%. Kyselyssä selvisi, että ergonomiakoulutus on vaikuttanut positiivisesti koulutuksen käyneiden hoitotyöntekijöiden työturvallisuuteen. Työ koettiin raskaaksi terveys- ja vanhuspalveluissa ja melko raskaaksi vammaispalveluissa. Raskaimmaksi siirtotilanteeksi koettiin lattialta ylös avustaminen. Fyysinen kuormitus on vähentynyt, työskentelytavat ovat kehittyneet ja potilaan aktivointi on lisääntynyt. Potilaan aktivoinnissa eniten muutosta on tapahtunut siinä, että potilaalle annetaan aikaa suorittaa siirto itse. Selkäkivut, niska- ja hartiakivut sekä tuki- ja liikuntaelin vaivat ja näistä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Vastaajat käyttävät siirroissa pääsääntöisesti apuvälineitä. Jos apuväline jätetään käyttämättä, tehdään se siksi, että tarvittavaa apuvälinettä ei ole saatavilla tai työpari ei halua käyttää apuvälinettä. Apuvälineitä osataan pääsääntöisesti käyttää hyvin. Vastaajat kaipaavat säännöllisesti kertauskoulutusta siirtotavoista ja apuvälineiden käytöstä.The primary purpose of this thesis was to study the effects of ergonomic education on the safety at work. The other purpose was to determine social and health care workers´ perception of the physical workload, working methods as well as prevalence of work-related musculoskeletal disorders among the nursing staff. The aim of the thesis was to produce information on the effects of ergonomic education. Gathered data will benefit the commissioner of the study when planning the contents of their future ergonomic training programs. Moreover, the findings of this study will help the instructors of training courses to develop their training schemes so that these will better respond to today´s practical needs. The thesis was conducted using both quantitative and qualitative research methods. The data were collected through a questionnaire, which consisted of a number of multiple-choice questions and two open questions. The questionnaire was designed to elicit information on the following aspects: has ergonomic training had an effect on physical load at work, working positions, clients´ activation, the use of assistive equipment and the prevalence of work-related musculoskeletal disorders among nursing staff. The survey was sent to 116 employees and 56 responses were returned, thus, the response rate was 48,3%. The results of the study suggest that ergonomic training had had a positive impact on the staff members. Respondents considered work tasks specifically strenuous in health and elderly care and moderately strenuous in disability services. The findings showed that the training had contributed in reducing physical load at work, had improved working methods and increased clients´ activation. The most prominent change in clients´ activation was achieved by allowing clients´ time to perform the transfers independently. In addition, back pains, neck and shoulder pains and musculoskeletal disorders and the sick absences due to these problems had reduced. After the training nursing staff has injured themselves very seldom during patient transferring. The nursing staff, in the main, use assistive aids when transferring patients. The most common reason for not using them is that assistive equipment is not at hand or that colleagues are reluctant to use it. Overall, nursing staff members are well familiar with the assistive equipment and its correct use. However, the respondents hoped that refresher trainings on how to transfer patients safely and how to use assistive equipment would be available for employees on a regular basis