Pelastuslain 379/2011 vaikutukset väestönsuojien kunnossapitoon

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli pohtia mihin suuntaan Suomen väestönsuojien merkitys yhteiskunnassamme on menossa ja millä tavoin nykyinen pelastuslaki (379/2011) on ollut osaltaan ohjaamassa suojien kunnossapitoprosessia. Lisäksi tarkastelussa on väestönsuojien kunnossapidon laatu sekä valvonta. Opinnäytetyö on laadullisen tutkimuksen tuotos, jossa käytetään myös tilastoitua tietoa tukemaan aiheen perustaa ja selittämään tutkimusaiheen valintaa. Aineistomateriaalia kerättiin niin ikään avoimista lähteistä, kirjallisuudesta, mutta myös itse havainnoimalla ja osallistumalla muun muassa aiheesta syventävää tietoa antavalle Suojanhoitaja -kurssille. Keskeinen aiheeseen syvemmin vievä tutkimusmenetelmä oli aiheen asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut, jotka antoivat aiheeseen uutta näkökulmaa. Keskustelujen pohjalle luotiin haastattelukysymysrunko, joka antoi ohjenuoraa keskusteluille. Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää väestönsuojien kunnossapidon suuntaa ja muun muassa sitä, miten väestönsuojien merkitystä nyky-yhteiskunnassa voitaisiin parantaa. Merkittävin asema väestönsuojien tilan parantamisessa ja kunnossapidon laadun ylläpitämisessä on kansalaisilla. Lakien ja säädösten höllentyessä nousee ratkaisevaksi tekijäksi ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita varautumisesta ja väestönsuojelusta myös normaaliolojen vallitessa. Väestönsuojien tilannetta on vaikea parantaa laeilla ja säädöksillä, jotka ovat koko ajan menossa väestönsuojien valvonnan osalta löyhempään suuntaan. Sen sijaan ihmisten tietoisuutta tulisi lisätä muun muassa suojien kunnossapidon vaatimien toimenpiteiden osalta sekä vastuunjaosta eli siitä, kenen tehtävänä väestönsuojan toimintakuntoon saattaminen normaaliolojen ulkopuolella on. Lisäksi nykyisin vapautunut väestönsuojien huolto- ja tarkastustoiminta tulisi olla entistä valvotumpaa, jotta takuu laadusta ja ammattitaidolla tehdystä työstä olisi varmaa. Opinnäytetyön suunnitteluprosessi oli pitkä ja vaiherikas, jonka seurauksena itse kirjoittamisprosessi vaati tiukkaa aikataulutusta ja oman ajankäytön vahvaa hallintaa. Suunnittelutyö aloitettiin jo vuoden 2017 lopulla ja kirjoitustyö ajoittui vuoden 2018 lopulle.The objective of this thesis is to study the current condition of the Finnish air-raid shelters and how the Rescue law (379/2011) has affected the maintenance process of air-raid shelters. The maintenance and its quality are also under research. This thesis is a qualitative research in which different statistics are used to underpin and explain the chosen topic. The material for this thesis was gathered from public resources. Participant observation was also conducted as the author took the air-raid shelter administrator course. The main research method was the conversations with the specialists of air-raid shelters. The purpose of this thesis was to research where the maintenance of air-raid shelters is heading and how the meaning of air-raid shelters could be improved in society. People are in key role in improving the state of air-raid shelters when the laws and regulations are looser. It is hard to improve the state of air-raid shelters by trying to change the laws and regulati-ons. Instead of trying to change the laws, people’s awareness of the actions that the air-raid shelters are in need of should be at the fore. In that way the shelters are at the demanded state. When the maintenance operations of air-raid shelters are on open market, they should simultaneously be even more controlled