Verkkosisällön saavutettavuusohjeiden 2.1 kattavuuden ja vaikuttavuuden arviointi

The Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) are an important resource for making the web more accessible for people with disabilities. They are used as a source of information for web content creators, but also in standards as a basis for legislation when measuring whether a website is accessible or not. The guidelines have been criticized for poor coverage when studying real-life accessibility, especially for people with cognitive impairments. A newly released version of the guidelines, WCAG 2.1 aims to improve accessibility but has not been studied yet. This study evaluates the coverage of WCAG guidelines by conducting a user study and comparing the results with WCAG evaluation to find out if the problems found by users would be fixed by conforming to the guidelines. 3 websites were evaluated with a total of 6 users from 3 different disability groups. Same sites were evaluated with WCAG 2.0 and 2.1. The results show none of the site passed the WCAG evaluation. The users found 40 issues, of which 32,5\% would be fixed if conforming to WCAG criteria. Most of the issues not covered by WCAG were related to understandability and readability of the content and the user interface. The blind group found the biggest number of issues, but almost half of the issues would be fixed by WCAG, compared to only 13\% for people with cognitive impairments. Despite the fact that all critical issues were covered by WCAG, the amount of serious issues not covered reveals that WCAG as a sole measure for accessibility is not enough to guarantee equal access to the web.Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) ovat tärkeässä roolissa, että verkosta tulisi saavutettavampi vammaisille henkilöille. Niitä käytetään lähinnä tietolähteenä verkkosivujen kehittämisessä, mutta ne ovat pohjana myös standardeissa ja lainsäädännössä verkkosisällön saavutettavuuden mittareina ja kriteereinä saavutettavalle sisällölle. Ohjeistusta on kritisoitu niiden heikosta kattavuudesta, kun verrataan niiden kykyä ratkaista saavutettavuusongelmia, joita vammaiset henkilöt verkossa kohtaavat, etenkin henkilöillä, joilla on kognitiivisia toimintarajoitteita. Saavutettavuusohjeista on vastikään julkaistu uusi versio, WCAG 2.1, jonka tavoitteena on parantaa ohjeistuksen kattavuutta, mutta sitä ei ole juurikaan vielä tutkittu. Tässä tutkimuksessa arvioidaan WCAG-ohjeistuksen kattavuutta arvioimalla sivustojen saavutettavuutta käyttäjätestauksin, ja vertaamalla tuloksia WCAG-ohjeisiin, kiinnittäen huomiota siihen, ratkeaisivatko saavutettavuusongelmat noudattamalla ohjeita. Tutkimuksessa arvioitiin kolmen verkkosivuston saavutettavuutta kuuden käyttäjän toimesta, jotka edustivat kolmea eri vammaryhmää. Sivustot arvioitiin käyttäen WCAG 2.0 ja WCAG 2.1 -ohjeistuksia. Tulosten perusteella yksikään sivusto ei läpäissyt WCAG-arviointia. Käyttäjätestauksessa löydettiin 40 saavutettavuusongelmaa, joista 32,5\% korjaantuisi, mikäli noudatettaisiin saavutettavuusohjeita. Suurin osa ongelmista, joita WCAG ei olisi ratkaissut, liittyivät sisällön ja käyttöliittymän ymmärrettävyyteen. Sokeat käyttäjät kohtasivat eniten ongelmia, ja noin puolet näistä korjaantuisi WCAG:n noudattamisella. Henkilöiden, joilla oli kognitiivisia rajoitteita, ongelmista korjaantuisi vain 13\%. Kaikkein kriittisimmät ongelmat korjaantuisivat WCAG:n noudattamisella, mutta tutkimuksessa löytyi suuri määrä vakavia ongelmia, joita WCAG ei kata. Tämä osoittaa, että WCAG:n noudattaminen ei riitä ainoaksi tavaksi varmistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää verkkoa