Kuntoliikkujien liikuntateknologian pysyvän omaksumisen haasteet

Liikunnan ja hyvinvoinnin arvostus on kasvanut valtaväestön keskuudessa 2010-luvulla, ja teknologian kehittyessä liikuntateknologiasta on tullut yhä useamman ihmisen arkea. Omaa toimintaa seuraava teknologia on löytänyt tiensä tavallisten kuntoliikkujien käyttöön esimerkiksi erilaisten aktiivisuusrannekkeiden muodossa. Liikuntateknologialla onkin havaittu olevan lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin ja liikuntamotivaatioon, mutta sitä harvoin omaksutaan pysyväksi osaksi elämää. Tässä pro gradu tutkielmassa tarkasteltiin liikuntateknologian omaksumisen ja käyttöönoton tärkeimpiä tekijöitä, sekä pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miksi liikuntateknologian käyttö lakkaa usein pian käytön aloittamisen jälkeen. Tutkielman teoreettisen kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että liikuntateknologian käyttöönottoon vaikuttaa lukuisia tekijöitä. Käyttäjät toivoisivat liikuntateknologian olevan helppokäyttöinen ja käytännöllinen, ja sen keräämän datan tulisi olla selkeää, tarkkaa ja helposti hallittavaa. Käytön pikaista loppumista selitetään esimerkiksi sillä, että liikuntateknologian ominaisuudet eivät aina vastaa käyttäjän toiveita, tai käyttäjä ei koe tarvitsevansa liikuntateknologiaa. Liikuntateknologian ei myöskään ole havaittu vaikuttavan yksilön asenteeseen liikuntaa kohtaan, joten mikäli henkilö suhtautuu liikkumiseen epäilevästi, liikuntateknologia tuskin pystyy näitä epäilyksiä poistamaan. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan myös todeta, että yleiset teknologian omaksumisteoriat eivät selitä liikuntateknologian pitkäkestoista omaksumista täydellisesti. Tutkielman empiirisen tutkimuksen tulokset ovat hyvin linjassa kirjallisuuskatsauksen kanssa. Haastattelututkimuksessa kuitenkin havaittiin, että käyttäjän omat liikunnalliset tavoitteet ja motiivit näyttelivät merkittävää roolia liikuntateknologian käytössä. Tavoitteellisesti motivoituneet liikkujat käyttivät liikuntateknologiaa monipuolisemmin ja kokivat sen hyödyt suuremmiksi kuin muut. Nämä henkilöt olivat myös tyytyväisempiä käyttämäänsä palvelua kohtaan ja useammin omaksuivat liikuntateknologian käyttöönsä pidemmäksi aikaa.Appreciation of personal wellbeing has been increasing during the 2010s, and as technology has developed, sports technology has become more common for more people. Many kind of self monitoring devices have been developed in answer to the customers needs. These devices have been noticed to improve individual’s wellbeing in brief time periods, but sports technology is seldom adopted permanently. This masters thesis inspected the most important factors of acceptance and usage of sports technology, and strived to find answers on the reasons behind the rapid discontinuance of its usage after the initial trial. Literature review of the thesis notes that there are many factors that ex-plain the acceptance and usage of sports technology. Consumers wish that sports technology would be practical and easy to use, and the collected data should be lucid, accurate and easy to manage. Discontinuance of usage is explained by the mismatch between the demands of users and the features of a technology. Also, sometimes users feel that they don’t need self tracking technology at all. Another issue is that there have been no clear results that sports technology can influence on user’s attitude toward exercising. Therefore, if individual has doubts about exercising, sports technology will not be able to change that. Empirical research of this thesis concurs in many ways with the literature. However, the main new foundings present that the personal goals and motives of an individual seem to have a great effect on adoption and usage of sports technology. Those people who were goal-oriented towards exercising used sports technology more comprehensively, and experienced its benefits more often than others. These people were also more satisfied with the service they were using, so they were more likely to adopt the technology permanently