Neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja heidän perheidensä osallisuus varhaiskasvatuksen palveluiden suunnittelussa : Vanhempien kokemuksia osallisuudesta varhaiskasvatuksessa

Opinnäytetyön aihe on saatu Lapsi – ja perhepalveluiden muutosohjelmalta eli LAPE-hankkeelta, jonka tavoitteena on uudistaa palveluita lapsi – ja perhelähtöisemmäksi. Hankkeen avulla halutaan tuoda painopiste varhaiseen tukeen sekä ehkäiseviin palveluihin ja vahvistaa peruspalveluita. Opinnäytetyössä tutkitaan, miten neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten vanhemmat ovat itse kokeneet osallisuuden ja miten heidän lapsensa osallisuus on näyttäytynyt päiväkodin palveluita suunniteltaessa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lapsien vanhempia. Opinnäytetyö tuottaa käytännönläheistä tietoa vanhempien osallisuudesta sekä heidän arviostaan lastensa osallisuuden toteutumisesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa osallisuuden kehittämisessä sekä LAPE hankkeessa. Hyvä vuorovaikutus henkilökunnan kanssa tukee vanhempien osallisuutta. Se myös edistää vanhempien halukkuutta vaikuttaa päiväkodin arkeen ja suunnitteluun, sekä tukee heidän vanhemmuuttaan. Vertaistukea muilta vanhemmilta kaivattaisiin lisää. Lapsen osallisuutta vahvistaa vanhempien ja henkilökunnan laadukas ja toimiva vuorovaikutus, henkilökunnan asenne lasta kohtaan sekä tieto lapsen diagnoosista. Positiivinen asenne ja suhtautuminen lapseen tukee lapsen positiivisen minäkuvan kehittymistä. Lasten osallisuus näyttäytyi vanhempien mukaan vähäisissä määrin. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaikutukset osallisuuden suhteen saattavat viedä enemmän aikaa niin, että ne muotoutuvat vasta vähitellen henkilökunnan työkaluksi osaksi päiväkodin arkea.The topic out of our thesis is from LAPE programme, i.e. programme to address child and family services. The aim is to redesign services for children and families, so that it is better suited to their needs. Particular attention is to be paid to the interests and rights of the child and the support of parenthood. The programme aims to give priority to early support and preventive services and to strengthen basic services. The thesis studies how the parents of children with special neuropsychiatric characteristics have experienced participation and how their children’s participation has been reflected in the kindergarten services. The study is qualitative and the research data has been collected by interviewing parents whose children have special neuropsychiatric characters. The thesis provides practical information on parents’ participation and their assessment of their children’s participation. This information can be used in early childhood education to improve participation and at LAPE programme. Good interaction with staff supports parental participation. It also promotes parents willingness to influence kindergarten and planning and supports their parenting. Peer support from other parents will be needed more. The participation of the child is strengthened by the high-quality and effective interaction between the parents and the staff, the attitude of the staff towards the child and the knowledge of the children’s diagnosis. A positive attitude and attitude to the child supports the development of the child’s positive self-image. Children’s involvement appeared to a small extent, according to the parents. The implications of a new early childhood education plan for participation may take longer to make them a part of kindergarten staffs methods. The culture of participation in early childhood education has started to develop in kindergartens. As a result, participation may not be so clearly be seen as the change in working culture takes time