Development of learning environments from a student learning perspective

The subject of this thesis project is the development of learning environments from a higher education perspective. The learning environments consist of social, physical and virtual environments. This thesis was done for Breda University of Applied Sciences, later referred as BUAS, located in the Netherlands. BUAS is a higher education institute that is currently busy with merging its four different campuses, including five different academies into one new campus. The aim of the thesis was to collect information on how the learning environments would better support the learning. The theoretical framework used in this thesis consists of learning concepts, learning environments and 21st century skills (P21 2016). From learning concepts and learning environments the theory is based on their evolution, future predictions and their relation to each other. The 21st century skills are being used to reflect the future skills students need in the changing working life. In this thesis the focus is on how the learning environments could support the development of these skills. The data was collected using three methods: benchmarking, interviewing and observation. Benchmarking was carried out on two different higher education institutes and the aim was to collect ideas concerning functional concepts and environments. The interviews were done as contextual interviews, and they were conducted on the premises of the institutes where the interviewees study. The aim was to gain insight into the learning experiences of the students and the effect that the learning environments have on those experiences. Observation was used as a supplementary method, by observing the atmosphere and the actions of the students during the benchmarking and interviews. The results were analysed using categorization and dividing the themes that were found from the results. According to the results, the social environment was found to be important when it comes to the constructive learning concept and interactive learning. Virtual environment was seen increasing its importance through virtual platforms used in assignments and group work. From the physical environment, flexibility, accessibility and the efficient use of the spaces were found to be the most supportive aspects in student learning, according to the interviewed students. The findings indicate that the individual needs of the environments need to be considered to increase the learning motivation of the students. Individual needs would also be a functional topic for further research to do internally for the students of BUAS.Tämän opinnäytetyön aiheena on oppimisympäristöjen kehittäminen korkeakoulujen näkökulmasta. Oppimisympäristöt koostuvat sosiaalisista, fyysisistä ja virtuaalisista ympäristöistä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Breda ammattikorkeakoulu, myöhemmin BUAS, joka sijaitsee Hollannissa. BUAS on ammattikorkeakoulu joka käy läpi muutosta yhdistäen neljä kampusta ja viisi opinto-ohjelmaa yhdelle, uudelle kampukselle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten oppimisympäristöt voisivat paremmin tukea oppimista. Tietopohja muodostuu oppimiskäsityksistä, oppimisympäristöistä sekä tulevaisuuden taidoista. Tietopohja oppimiskäsityksistä ja oppimisympäristöistä perustuu niiden kehitykseen ja tulevaisuuden kartoitukseen sekä niiden suhteesta toisiinsa. Tulevaisuuden taidot on tuotu opinnäytetyöhön kuvaamaan niitä taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat muuttuvassa työelämässä. Tulevaisuuden taitoja on tarkasteltu oppimisympäristöjen vaikutuksen kautta. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin kolmea eri menetelmää. Nämä olivat benchmarking, haastattelu sekä havainnointi. Benchmarking suoritettiin kahdessa eri korkeakoulussa keräten ideoita toimivista konsepteista ja ympäristöistä. Haastattelut tehtiin kontekstuaalisina haastatteluina niiden korkeakoulujen tiloissa joissa haastateltavat opiskelevat. Ideana oli saada tietoa oppimiskokemuksista ja oppimisympäristöjen vaikutuksesta niihin. Havainnointia käytettiin aiemmin mainittujen menetelmien tukena havainnoimalla ilmapiiriä ja opiskelijoiden käytöstä benchmarkingin sekä haastattelujen aikana. Tulokset analysoitiin kategorisoimalla ja jakamalla teemat, jotka tulivat tuloksissa esiin, eri kategorioihin. Tulokset, pohdinta sekä johtopäätökset osoittavat eri näkökulmia jotka tulee ottaa huomioon oppimisympäristöjen kehittämisessä. Sosiaalinen ympäristö nousi tärkeäksi konstruktiivisen oppimiskäsityksen ja interaktiivisen oppimisen kannalta. Virtuaalisen ympäristön tärkeys on kasvussa virtuaalisten alustojen kautta, joita käytetään tehtävänannoissa sekä ryhmätöissä. Fyysisestä ympäristöstä joustavuus, saatavuus sekä tilojen tehokas käyttö nousivat eniten opiskelijakeskeistä oppimista tukeviksi näkökulmiksi. Kehittäessä oppimisympäristöjä, yksilölliset tarpeet ympäristöille tulee ottaa huomioon kasvattaakseen opiskelijoiden motivaatiota oppimisessa. Yksilöllisten tarpeiden tutkiminen olisi myös toimiva aihe jatkotutkimukselle, joka voitaisiin toteuttaa sisäisesti Breda ammattikorkeakoulun opiskelijoille