Yhteiskäyttöautojen pysäköinnin kehittäminen Espoossa

Tämän päättötyön tarkoituksena on kerätä yhteen olemassa olevaa tietoa yhteiskäyttöautoista sekä selvittää liikkumisen ja yhteiskäyttöautojen mahdollisuuksia suhteessa tulevaisuuden liikkumisen trendeihin ja maankäytöllisiin tavoitteisiin. Työn keskeisenä tavoitteena on myös toimia jatkossa ohjauslinjana sille, miten yhteiskäyttöautojen pysäköintiä tulisi kehittää. Työssä ehdotettuja kehittämistoimenpiteitä tarkastellaan erityisesti Espoon kaupungin näkökulmasta. Työssä luotiin kirjallisuuskatsaus olemassa olevaan materiaaliin. Lisäksi toteutettiin haastattelukierros yhteiskäyttöoperaattoreille, kuudelle kaupungille sekä pysäköinti- ja pysäköinnin maksuoperaattoreille. Kirjallisuuskatsauksen sekä haastattelujen perusteella rakennettuja kehitysehdotuksia testattiin Espoon kaupungilla järjestetyssä työpajassa. Yhteiskäyttöautopalvelut ovat toistaiseksi olleet vielä pieni osa liikennejärjestelmää ja vaikka volyymit ovat pieniä, niin tällä hetkellä yhteiskäyttöautoilun käyttäjä- sekä matkamäärät vaikuttavat kuitenkin kasvavan ja palvelut ovat kehittyneet Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla. Tietoa yhteiskäyttöautojen vaikutuksista ihmisten liikkumiskäyttäytymiseen on saatavilla vielä melko rajallisesti ja täten myös niiden tulevaisuuden vaikutuksia on vaikea ennustaa. Lisäksi palvelut ovat toistaiseksi vain pienen osan saavutettavissa. Keskeisimpiä kysymyksiä jatkossa yhteiskäyttöautoilun edistämisen osalta onkin pysäköintitilan järjestäminen siten, että palveluiden saavutettavuus paranee ja ihmiset oppivat käyttämään niitä. Palvelujen vakaan kehittymisen kannalta hyvä ympäristö yhteiskäyttöautoille sijaitsee tavallisesti liikenteellisesti kohdassa, jossa yhteiskäyttöautot on mahdollista yhdistää myös muihin jaetun liikenteen palveluihin kuten joukkoliikenteeseen ja esimerkiksi kaupunkipyöriin. Myös monimuotoinen kaupunkirakenne, joka mahdollistaa palvelujen käytön läpi päivän ja jopa ympäri vuorokauden tukee hyvin yhteiskäyttöautoja. Tavallisesti tällainen alue sijaitsee esimerkiksi tiiviissä kaupunkikeskustassa, jossa tilaa on vähän. Tämän vuoksi yhteiskäyttöautot tulisi jatkossa huomioida myös osana suunnitteluprosessia aina ylemmiltä kaavatasoilta rakennussuunnitteluun asti. Erityisesti yhteiskäyttöautoja voidaan tukea avoimilla pysäköintiratkaisuilla, joista autot ovat helposti saavutettavissa. Esimerkiksi mahdollistamalla yhteiskäyttöautojen pysäköinti kadunvarrella tuodaan ne helposti käyttäjien ulottuville. Myös pysäköintinormien helpotuksilla edistetään yhteiskäyttöautojen sijoittumista tonteille ja lähelle käyttäjiä. Pysäköintinormeihin vaikuttaminen antaa myös osaltaan joustavuutta rakentamiseen. Kaupungin rooliksi työssä nähtiin mahdollistajana toimiminen. Vaikka alkuvaiheessa palveluilla ei vielä olisikaan kovin isoa käyttäjäryhmää, antavat ne kuitenkin asukkaille mahdollisuuden valita ja kehittää omaa liikkumistaan. Lisäksi ne edistävät osaltaan liikkumisen sosiaalista kestävyyttä. Hyvin järjestettyjen liikenteen palvelujen, joihin myös yhteiskäyttöautot lukeutuisivat, tulisikin pitkällä tähtäimellä edistää kestävää liikkumista. Yhteiskäyttöautojen potentiaali voisi konkretisoitua myös korvaamalla autokuntien kakkosautoja ja toimimalla osana matkaketjuja.The purpose of this study is to gather existing information about shared vehicles and explore the possibilities of mobility and shared cars in relation to the trends of future mobility and land use objectives. The key objective of the study is to suggest guidelines for shared vehicles with respect to parking management. Implementation measures proposed in this work will be studied particularly from the point of view of the municipality of Espoo, Finland. The work includes a literature review which surveys existing material. In addition the work involved interviews with shared car operators, six municipalities in Finland, parking management and parking payment operators, as well as state-of-the-practice expert input from several other countries. The literature review and the implementation proposal based on the interviews were tested in a workshop with city staff in Espoo. So far shared cars have played a small part in the transport system. Services are currently available in only very limited areas. Although the volumes of shared cars are still small, the number of users has increased and services have developed especially in metropolitan areas. However, there is still a relatively limited amount of data available to explain how shared car systems affect people’s behavior, and the future effects of shared cars are very hard to predict. One largely overlooked aspect of growing car share use is the appropriate policies and procedures for organizing parking so that car sharing services are more visible and accessible, thereby giving people more opportunities to learn about use them. Good locations for shared cars are usually where they are able to allow easy connections to other shared transport services, such as public transportation and city bikes. At these locations, multi-functional land-uses enable shared mobility services to be better used throughout the day, as well as in the evenings and early in the morning. Usually, this kind of development is located in dense urban areas with very limited free space. Due to these limitations of built areas, shared vehicles should be considered as part of the design process from the master planning stage to final engineering. Shared vehicles can be best supported by open-access parking solutions, where cars are easily accessible to the public at large. For example, permitting shared car parking on street makes them visible to all and easy to reach for users. For private development, discounts to parking requirements is one way to encourage people to consider using shared vehicles instead of owning a car. Integrating incentives with parking standards also gives flexibility to construction. In this study the role of the city was seen as the enabler of a menu of shared mobility systems. Although in the early stages, the services still lack a large user group, they still allow residents to choose and develop their own view of how they move and use different kind of mobility solutions, eliminated dependence on any one single mode of travel. Therefore, shared-use mobility systems contribute to the social sustainably of mobility. In the long term, it is suggested that well-organized transport services, including shared cars, should be intended to contribute towards sustainable mobility. Shared cars offer opportunity to be part of these goals, for example, by replacing households second cars and being included in everyday travel chain