Sähköratakäyttöpäivystäjän käsikirja

Tässä tutkimustyössä on tarkoitus tehdä käyttöpäivystäjän käsikirja, joka auttaa uuden käyttöpäivystäjän perehdyttämisessä sekä antaa tukea uuden käyttöpäivystäjän työskentelyyn käyttökeskuksessa. Tarve Käyttöpäivystäjän käsikirjalle ja paremmalle perehdyttämiselle on tullut muuttuvasta kilpailutilanteesta työmarkkinoilla, missä käyttötoiminnalle ei ole enää suoraa urakulkutietä sähköratakunnossapidosta. Tutkimuksessa selvitetään, mikä uuden käyttöpäivystäjän pohjakoulutus pitää olla ja miten hänet pitää perehdyttää, jotta hän voi itsenäisesti työskennellä käyttöpäivystäjänä Liikenneviraston käyttökeskuksessa. Tutkimuksessa esitellään käyttöpäivystäjän työtä sekä yhdistetään käyttöpäivystäjää koskevat ohjeistukset helpommin hallittavaksi yhdeksi kokonaisuudeksi Käyttöpäivystäjän käsikirjaan. Käyttöpäivystäjän käsikirjassa selvitetään käyttöpäivystäjää koskevat valtuudet, vastuut sekä velvollisuudet. Tutkimuksessa arvioidaan perehdytykseen tarvittavan resurssin määrää sekä milloin ja kuka voi katsoa perehdytyksen päättyneeksi. Tutkimuksessa on käytetty potentiaalisten ongelmien analyysia, jonka antama tieto ohjaa riskien tunnistamiseen sekä niiden hallintaan käyttöpäivystäjän perehdytysvaiheessa. Potentiaalisten ongelmien analyysissä on arvioitu todennäköisimpiä riskejä, jotka koskevat käyttöpäivystäjän työtehtäviä. Riskejä on arvioitu käyttötoiminnan eri työtehtävien näkökulmista. Analyysissä arvioidaan riskin todennäköisyyttä sekä riskin vaikutusta. Riskin suuruus on lopuksi määritelty kvantitatiivisella numeroidulla pisteytyksellä. Tutkimustyön tuloksissa todetaan tarve parantaa käyttökeskusten toimintamalleja laadukkaammalla perehdyttämisellä sekä pitämällä osaamista ylläpitävää kertauskoulutusta aina viiden vuoden välein. Käyttökeskuksille olisi tarpeellista luoda yksi valtakunnallinen kouluttaja, joka ottaa vastuun uuden henkilön perehdyttämisestä sekä ylläpitää kokeneiden käyttöpäivystäjien ammattitaitoa. Jännitekatkosuunnittelu olisi järkevää keskittää yhden perehdytetyn henkilön työtehtäviin palvelun laadun varmistamiseksi.The purpose of this study was to create a Switching Supervisor’s handbook to help in new employee’s training and provide support for daily work. The need for a Switching Supervisor’s handbook and better training has emerged from a changing competitive situation in the labor market, where there is no longer a straightforward career path for electric railway track maintenance. The study investigates what new Switching Supervisor’s training should be and how training should be organized so that a person can independently work as a Switching Supervisor for the Finnish Transport Agency's Grid Control Centre. The tutorial demonstrates the work of a Switching Supervisor and combines several guides to a more manageable single entity. The Switching Supervisor’s handbook explains the mandate, responsibilities, and duties of day-to-day operation work. The study evaluates the hours of resources needed for training, and when and who can consider that the training is concluded. The study used potential problems analysis to identify the risks and their management during the Switching Supervisor’s training. Potential problems analysis has been used to assess the most likely risks in the day-to-day work assignments. Risks have been estimated from the perspective of the different operational tasks. The analysis assesses the likelihood of the risk as well as the impact of the risk. Finally, the magnitude of the risk is determined by quantitative numbered scoring. The results of the study indicate the need to improve the operating center’s way of working with better quality orientation and by organizing retraining every five years to maintain competence. It would be desirable to create one national training instructor who would take responsibility for the training of a new person and maintain the professional skills of switching supervisors. It would make sense to concentrate the operation work planning to one of the trained persons in order to ensure good service quality