Ammatillisen koulutuksen reformi ja sen taustat

Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää mitä 1.1.2018 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi tarkoittaa. Sekä kartoittaa millaista taustamateriaalia julkinen valta on reformin rakentamisessa käyttänyt ja esittänyt perusteina sen tarpeellisuudelle. Lisäksi pyrittiin ymmärtämään reformin vaikutuksia hius- ja kauneudenhoitoalaan sekä ammatillisen koulutuksen puolella että työelämän näkökulmasta. Työ toteutettiin teoriapohjaisena aineistotutkimuksena, jota täydennettiin haastattelulla. Haastattelun avulla pyrittiin selvittämään, millaisia muutoksia reformi on tuonut hius- ja kauneudenhoitoalalle ja kuinka se on otettu työelämässä vastaan. Teoriaosiossa perehdytään Suomen ammatilliseen koulutukseen. Sen rakenteeseen, hallintoon, lainsäädäntöön ja kehitykseen. Työssä käytiin läpi ammatilliseen koulutukseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistumista, sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rooleja ammatillisessa koulutuksessa. Julkisen vallan taustamateriaaleista on esiteltynä kansainvälinen aikuistutkimus, THL:n esittämät tulokset nuorten syrjäytymisestä, valtioneuvoston-, ministeriöiden- ja opetushallituksen ennakointi- sekä tulevaisuustyö sekä talousnäkymien vaikutus reformin taustalla. Reformin täyteen panon jälkeen jää vielä nähtäväksi, miten koulutusta edelleen kehitetään, mitkä ovat sen vaikutukset niin alan yrityksissä kuin yksittäisen opiskelijan opinnoissa. Selvityksestä kävi ilmi, että ammattikentällä ollaan huolissaan lisääntyneen työssä oppimisen vaikutuksista.The aim of this thesis was to clarify what the reform of vocational upper education and training, which came into force on 1st January 2018, means and what kind of background material the government has used while preparing this reform and what kind of grounds it has presented for its necessity. Furthermore, an attempt was made to understand the effects of the reform to the hair and beauty care industry from the point of view of both vocational upper education and working life. The study was carried out as a theory-based material study and it was supplemented with an interview. The interview was selected as an addition to this study because their content was hoped to clarify what kind of changes the reform has brought into the hair and beauty care industry and how well it has been received in the working life. The theoretical part discussed the vocational upper education in Finland and presented in detail its structure, administration, legislation and development. The study also reviewed both legislation and its improvements which are related to vocational training. The roles of Ministry of Education and Culture as well as the Finnish National Board of Education were also reviewed in the study. Several background materials were presented in the study, e.g. the international adult study PIAAC, a study by the National Institute for Health and Welfare (THL, in Finnish) which presents results from adolescents’ social exclusion, the national fore-sight cooperation by Finnish Government, Ministries and Ministry of Education and Culture as well as the effects of the outlook of economy behind the reform. It remains to be seen how the education will develop further after the reform comes into effect and what will be its impacts on both the businesses in the field and on the studies of the individual students. The study also shows that there is a concern in the professional field for the impacts of the increased amount of on-the-job learning