Monikulttuurisia kokemuksia ikääntyneiden ryhmätoiminnasta

Monikulttuurisuus on yhä useammin vanhustyöntekijöiden arkea ja valmiuksia kohdata ikääntyviä maahanmuuttajia tarvitaan nykyistä enemmän. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoitus on tuoda esille ikääntyvien maahanmuuttajien kokemuksiin perustuvaa tietoa niistä arjen merkityksistä, jotka lisäävät heidän hyvinvoinnin ja osallisuuden tunnetta. Työn tavoitteena on rohkaista ja innostaa vanhustyötä tekeviä ammattilaisia kokeilemaan uudenlaista ryhmätoimintaa, jossa on integroituna ihmisiä eri kulttuureista. Eri kulttuureista tulevien osallistujien ryhmätoimintaa on toteutettu osana Seremonia-projektia (STEA 2016-2018). Tavoitteena on ollut ikääntyneiden maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisen kanssakäymisen lisääminen, kotoutumisen edistäminen ja ennakkoluulojen vähentäminen järjestetyn toiminnan avulla. Tämän kehittämistyön aineiston keruu on toteutettu Itä- ja Länsi-Vantaan alueilla keväällä 2018. Työ on alueellinen kehittämishanke, joka on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Ryhmähaastattelun muodossa kerätty aineisto käsittelee ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksia. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällön analyysin menetelmää käyttäen sekä osittain teoriaohjaavasti. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty toimijuuteen, osallisuuteen ja sosiodynaamiseen ohjaukseen liittyvää teoriaa sekä aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä monikulttuurisuudesta. Tulosten mukaan ikääntyvät maahanmuuttajat kokivat saaneensa ryhmätoiminnasta itselleen merkityksellisiä hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksia. Kokemukset osallisuudesta kuvasivat yhteisöön kuulumisen tunnetta, arvostetuksi ja kuulluksi tulemisen tunnetta. Nämä kokemukset toivat mielihyvää, lisäsivät fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta, antoivat sisältöä arkeen sekä ymmärryksen siitä millä tavalla jokainen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Tulevaisuutta ajatellen olisi pystyttävä mahdollistamaan vanhustyötä tekevien ammattilaisten monikulttuurisuusosaamista sekä erilaisten osallistujien yhdessä toimiminen. Monikulttuurisuus tulisi nähdä lisäarvona ja positiivisena mahdollisuutena vanhustyössä.Multi-cultural questions are everyday life to people working with elderly people nowadays. That requires capacity to meet aging people from different cultures. Based on the experiences of aging immigrants, the purpose of this qualitative research-based development study is to bring up information on importance of everyday life to aging immigrants taking the perspective of well-being and feeling of involvement. The aim of the development study is to encourage and inspire professionals working with elderly people to try new group activities where there are people integrated from different cultures. Group activities for people from different cultures have been executed as part of the Seremonia-projekti project (STEA 2016-2018). The aim of the project has been to increase the interaction between Finnish people and immigrants, advancing integration and reducing prejudices by involving people to organized group activities. Collection of the material for this project has been executed in Vantaa region during spring 2018. This research-based development study is regional development project, which originates from the need in worklife. Material has been gathered from group interviews with the themes of well-being and feeling of involvement. Material was analyzed through qualitative analysis and partly by theories. Theoretical framework includes theories of inclusion, theory of sociodynamic councelling as well as research papers and statements on multi-cultural questions. According to the results, aging immigrants felt they had received relvevant experiences on well-being and inclusion from group activities. Experiences on inclusion includes belonging to a community and being appreciated and being heard. These experiences brought pleasure, increased physical and social activity, increased meaning for everyday life and gave understanding on how to affect one’s own well-being. When having a look at the future, the multi-cultural competences of professionals working with elderly people should be enabled. Cultural differences should be seen as added value and possibility when working with elderly people