Starttipaja-nuorten kokemuksia sosiaalisesta kuntoutuksesta

Opinnäytetyönä tuotettiin tietoa Starttipaja-nuorten kokemuksista sosiaalisesta kuntoutuksesta ja muista nuorille suunnatuista palveluista. Opinnäytetyössä selvitettiin nuorten kokemuksia palveluohjauksesta, palveluissa olemisesta, kohtaamisesta ja osallisuudesta teemahaastatteluilla. Nuorilla oli lisäksi mahdollisuus antaa kehittämistoiveita sosiaalisesta kuntoutuksesta. Opinnäytetyön tuloksia on tavoitteena hyödyntää sosiaalisen kuntoutusjärjestelmän uudistuksessa, erityisesti nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kannalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota nuorten kokemustietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta sen kehittämistä varten. Toimeksiantajana olivat Tukeva-työvalmennussäätiö sr ja Starttipaja. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Menetelmän tarkoituksena oli saada tiivis kuvaus tuotetusta aineistosta. Tutkimusvaiheessa aihepiirit jaettiin viiteen teemaan, jotka ovat palveluohjaus, kokemus palveluissa olemisesta, kohtaaminen, osallisuus ja kehittämistoiveet. Kehittämistoiveiden lisäksi litteroidusta aineistosta kerättiin sosiaalisesta kuntoutuksesta annettua palautetta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 19–25- vuotiasta nuorta, joilla ei ollut haastatteluhetkellä työ- tai koulupaikkaa. Kaikilla nuorilla oli kokemusta useista sosiaalisen kuntoutuksen palveluista. Tulosten mukaan nuoret ovat pääosin tyytyväisiä sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Erityisen tyytyväisiä ollaan palveluissa saatuun kohteluun, kohtaamiseen ja palveluiden monipuolisuuteen. Nuoret kokevat pääosin saavansa yksilöllistä ja ammattitaitoista apua. Haasteita puolestaan koetaan palveluohjauksessa ja työntekijöiden runsaassa vaihtuvuudessa. Jatko-ohjautuminen on nuorten kokemuksen mukaan sujuvaa. Nuoret toivovat, että palveluiden kestot määriteltäisiin yksilöllisemmin jokaisen nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. Kehittämistoiveita ovat byrokratian vähentäminen, sillä nuoret kokevat byrokratian pitkittävän palveluihin pääsemistä. Tulosten mukaan osa nuorista toivoo, että heidän kohderyhmälle suunnattuja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja mainostettaisiin enemmän internetissä. Aineistosta käy ilmi, että nuoret ovat kiitollisia palveluista ja ammattitaitoisista työntekijöistä. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittämisessä. Tämän aiheen tutkimusta voisi jatkaa haastattelemalla sosiaalisen kuntoutuksen palveluntarjoajia ja työntekijöitä. Aihetta voisi jatkaa myös kehittämällä valtakunnallisen mielenterveyskyselylomakkeen, mikä oli kahden nuoren kehittämistoive. Valtakunnallinen mielenterveyskyselylomake koskisi nuoria, jotka ovat siirtymäkohdissa elämässään, kuten peruskoulun ja toisen asteen tutkinnon loppuvaiheessa olevia nuoria.The thesis was made to produce information on young people opinions of social rehabilitation and also partly about other services targeted for young people. The interviewed youngsters are all from occupational and educational support service workshops. The purpose of the thesis was to research youngsters experiences of drifting into social rehabilitation services, being on social rehabilitation, encountering and participation by using team interviews. Youngsters also had an opportunity to give development propositions on social rehabilitation. Principals of this thesis were Tukeva-työvalmennussäätiö sr. and Starttipaja. This thesis was carried out as a qualitative study. The data of the thesis was collected using half structured team interviews. The data was analysed with content analysis. Content analysis is a systematic way to summarize the phenomenon under investigation. On the research phase the topics were divided into four different teams, which were service drifting, experiences of the services, encountering, participation and developing wishes. The developing wishes and the feedback of social rehabilitation were collected from the described material. In this research there were eight participants aged 19-25 youngsters who didn`t have a job or didn`t go to school by the time of the interview. All of the youngsters had a lot of experience on the services of social rehabilitation. According to the results of the thesis youngsters are mainly satisfied with the services of social rehabilitation. Mostly satisfied they are on the treatment, encountering and the diversity of the services. Most youngsters experience that they have gotten individualised and workmanship help. The youngsters have experienced challenges on getting into services and on the turno-ver rate of the employees. Youngsters experience that it is easier to get services when they are already apart of the social rehabilitation services. Youngsters thought that it would be important that the durability of social rehabilitation could be defined more individualy. The youngsters also wish that there would be less burocracy because burocracy delays the reaching into services. According to the results part of the youngsters wish that the services of social rehabilitation could be advertised more, for example on the internet. The results say that youngsters are grateful of services and expertise of the employers. The results can be used on developing youngsters services of social rehabilitation. This thesis could be continued by interviewing service providers and employees who work with social rehabilitation. Two youngsters who we interviewed had also an idea that the thesis could be continued by developing a nationwide mental health questionnaire. The questionnaire would apply to those youngsters who are experiencing a transition period in their lives, for example those youngsters who have graduated from elementary school or are ending high school