Nuorten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutumisestaan

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutumisestaan kuntoutumisyksikkö Rauman Aallossa. Tavoitteena oli, että yksikkö pystyy kehittämään toimintaansa nuorten kokemuksista saadun tiedon avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin yksilö- ja teemahaastatteluiden eli puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Tutkimuskysymyksiä olivat: Millaisia ovat nuorten kokemukset kuntoutumisestaan kuntoutumisyksikössä? Mitä kehitettävää kuntoutujien mielestä kuntoutumisyksikön toiminnassa on? Teemat haastatteluissa olivat kokemuksia yksiköstä, henkilökunnasta, ryhmä- ja viriketoiminnasta, omasta kuntoutumisesta sekä kehitysideat. Aineisto kerättiin syyskuun 2018 aikana. Haastatteluihin osallistui 6 haastateltavaa, josta 5 valikoitui aineistoon. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset kertoivat kuntoutujien kokevan yksikön ilmapiirin avoimeksi sekä paineettomaksi. Kuntoutujat ovat kokeneet sopeutuneensa yksikköön, vaikka heillä olisi alkuun ollut negatiivisia ajatuksia yksiköstä. Merkitykselliseksi kuntoutujat ovat kokeneet uusien ystävien saamisen. Hoitajien persoonan koettiin vaikuttavan hoitosuhteen luomisessa. Kuntoutujat kokevat tulevansa toisten hoitajien kanssa toimeen paremmin kuin toisten. Yhteistyö on sujunut hoitohenkilöstön kanssa ja ongelmista on pystytty puhumaan. Parannus ehdotukseksi henkilökunnalle he esittivät, että henkilökunta kirjoittaisi ylös sovitut asiat. Hyväksi koettiin henkilökunnan ympärivuorokautinen paikallaolo. Yksikössä olevien ryhmien ilmapiirit koettiin hyväksi. Tärkeänä kuntoutujat pitivät ryhmissä yhdessä tekemistä. Ryhmistä mielekkäiksi nousivat taideterapia, mielekäspäivä ja dialektinen käyttäytymisterapia. Viriketoiminnassa merkitykselliseksi nousivat yhdessä tehdyt matkat. Osa on kokenut kuntoutuneensa ja osa koki vointinsa olevan ennallaan. Erityisesti kuntoutujat kokivat sosiaalisten tilanteiden pelkojen helpottaneen ja itsetunnon parantuneen. Kuntoutuksessa he kokivat auttaneen henkilökunnan tuen, omahoitajuuden, ryhmien sekä arjen toiminnoissa tukemisen. Kehitysideat olivat lähinnä yksikön viihtyvyyteen liittyviä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Jatkossa voitaisiin toteuttaa uudelleen samankaltainen tutkimus, jotta nähdään mihin suuntaan tulokset ovat muuttuneet. Yksikkö voisi kehittää jonkinlaisen työvälineen palautteen antoa varten kuntoutujille.The purpose of this thesis was to find out healing experiences of youth mental health rehabilitator in rehabilitation center Rauman Aalto. The target of this thesis was that unit can develop its function by using experiences of young adults. Research method was qualitative. The data was collected by using individual theme interviews. Research questions were: What kind of healing experiences youth have in rehabilitation center? What rehabilitation center activities should be developed and how? The themes of interviews were experiences of unit, experiences of personnel, experiences of group and recreational activities, experiences of rehabilitator’s healing process and development ideas. The material was collected during September 2018. Six persons were interviewed of which five was used. The interviews were content analyzed. According to the findings mental health the rehabilitators experienced unit atmosphere open and non-pressurized. The rehabilitators adapt well to the unit, even though they originally have had negative feelings about the unit. Getting new friends has been significant to the rehabilitators. Nurse personality affects on creation of care relationship. The rehabilitators feel that there have been differences in getting along with nurses. Cooperation between the rehabilitators and the personnel has been good and problems has been solved by talking things through. The rehabilitators brought out that personnel should commit agreed things to paper. The rehabilitators felt that personnel round the clock presence was good. Atmosphere in groups was felt good. The rehabilitators liked making things together in groups. Art therapy, Mielekäspäivä and dialectic behaviour therapy were the most meaningful groups. Trips made together were meaningful. Part of the rehabilitators felt better and a part like they have been when entering the unit. Specially rehabilitators felt that social anxiety disorder symptoms have getting easier and selfesteem stronger. In their rehabilitation they felt that supporting personnel, primary nurse, groups and support of everyday tasks have been most helpful. The development ideas were mostly for unit comfortability. The results can be utilized by developing activity in Rauman Aalto. In future the same kind of research could be made to find out the results of development. The unit could also implement a tool for getting feedback from rehabilitators