Keskiarvoista esimiehen työkaluksi : Työhyvinvointimittauksen tulosten hyödyntäminen koti-hoidossa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Espoon kaupungin kotihoidon lähiesimiehet voisivat järjestelmällisemmin hyödyntää neljästi vuodessa toteutettavan työhyvinvointikyselyn tuloksia. Tavoitteena oli saada selville, miten työhyvinvointikyselyjen tuloksia käsitellään työyksiköissä ja samalla kartoittaa esimiesten toiveita kyselyn kehittämistä varten. Työssä pyrittiin tuomaan esiin hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin ottaa myös laajempaan käyttöön ja pohdittiin myös parasta johtamismallia työhyvinvoinnin johtamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella haastattelemalla neljää Espoon kotihoidon esimiestä. Haastatellut henkilöt edustivat kotihoidon eri alueyksiköitä ja näin saatiin laaja kuva työhyvinvointikyselyn käytöstä Espoossa. Saatuja tuloksia vertailtiin Kunta10-tutkimuksen tuloksiin. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että esimiehen toiminnalla on suuri vaikutus alaisten kokemaan työhyvinvointiin. Tulosten perustella voi tehdä johtopäätöksen, että on ratkaisevan tärkeää saada työntekijät osallistumaan työtä koskevaan päätöksentekoon, jotta he kiinnostuisivat työhyvinvoinnin kehittämisestä ja ylläpitämisestä ja haluaisivat vastata aktiivisesti työhyvinvointikyselyihin. Tuloksista kävi ilmi myös se, että työhyvinvointikyselyn numeraaliset tulokset ovat moniselitteisiä ja vaativat sekä tulkintaa että keskustelua, ennen kuin varsinaiset ongelmat paljastuvat. Haastattelujen perusteella oli pääteltävissä, että kyselyn tuloksia käsiteltiin eri tavoin eri kotihoidon alueilla. Tulokset näyttäisivät olevan hieman korkeammat niillä alueilla, joilla niistä keskusteltiin ja korjaavia toimenpiteitä suunniteltiin yhdessä henkilöstön kanssa. Tulosten analyysivaiheessa syntyi vaikutelma, että henkilöstö ja johto puhuvat eri kieltä. Samoista asioista käytetään eri käsitteitä. Johto vaikuttaa puhuvan asioista ylätasolla, kun henkilöstö painottaa konkreettisia asioita. Työssä esitellään myös lukuisia esimiesten ehdottamia ideoita työhyvinvointikyselyn kehittämiseksi. Opinnäytetyön tulokset myötäilivät aiempaa työhyvinvoinnin tutkimusta ja vahvistivat niistä saatuja tuloksia. Työssä on alkuperäisen tavoitteen mukaisesti tuotu esiin kehitysehdotuksia, joiden avulla esimiehet voivat hyödyntää työhyvinvointikyselyjen tuloksia tehokkaammin käytännön esimiestyössä, oman työyksikkönsä työhyvinvoinnin kehittäjänä.The purpose of this thesis was to find out how the home care managers in City of Espoo could utilize the data from a short well-being survey that is carried out four times a year in a more organized and efficient way. Our aim was to investigate how the results are handled in the working units. We wanted to chart why the different home care areas get such different results from the surveys. We also compared the different management models and evaluated what the best management model would be to use in the well-being management. In addition, we wanted to collect the home care manager’s wishes on how to develop the well-being survey. This thesis was conducted by interviewing four home care managers. The interviewees represented different home care areas which ensured that we got a comprehensive picture of the present way of how the well-being survey is utilized. The results showed that supervisor’s role plays an important part in the employee’s well-being. The numerical results of the surveys are ambiguous, and they need interpretation and discussion before the real problems are revealed. We found that the handling of the survey results varies in different home care areas. The numerical results seemed to be little better in the areas where the results were being discussed and the repairing measurements were planned together with the employees. We came to a clear conclusion that getting the employees to participate in the work-related decision making is crucial in order to get them to answer the well-being survey as well as to develop and maintain the organization’s well-being in general. Empowering and interactive management is the most important way to increase occupational well-being. We also discovered that the staff and the management speak a different language. They use different words for the same purpose. Moreover, we gathered various ideas on how to develop the well-being survey from the supervisors. The results of this thesis comply with the literature and studies published earlier. According to our goal, this thesis offers some ideas and tools to home care supervisors for a more efficient usage of the results of the well-being survey in every day management and as a developer of their own working unit