Sairaanhoitajien hoitoelvytysosaaminen : Kirjallisuuskatsaus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eurooppalaisten sairaanhoitajien hoitoelvytystaitoja perehtymällä jo olemassa olevaan tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee sydänpysähdystä ja sen syitä sekä elvytystä tapahtumana sisältäen sairaanhoitajien elvytyksessä tarvitsemia teknisiä- ja ei-teknisiä taitoja. Elvytyksen teoriaosuudessa on perehdytty niin painelupuhalluselvytykseen, defibrillointiin kuin lääkkeelliseen elvytykseenkin. Lisäksi sairaanhoitajan ei-teknisissä elvytystaidoissa kerrotaan johtamisen ja tiimityöskentelyn merkityksestä elvytyksessä. Tutkimukseen haettiin aineistoa seitsemästä eri tietokannasta ja osumia saatiin suuri määrä. Osumat käytiin läpi otsikkotasolla ja niistä valittiin otsikon perusteella relevanttien tutkimusten tiivistelmät luettaviksi. Tiivistelmien lukemisen jälkeen luettiin vielä joitakin kokonaisia tutkimuksia, joista kuitenkin vain kolme katsottiin sopiviksi tämän tutkimuksen alkuperäistutkimuksiksi. Tähän tutkimukseen ei saatu mukaan yhtään suomalaista tutkimusta. Valitut alkuperäistutkimuk-set luettiin ja käännettiin englannista suomeksi ja niiden tuloksia jaoteltiin teemoittelun avulla. Teemoittelun pohjalta tutkimustulokset jaettiin kolmen pääteeman alle. Näitä teemoja ovat sairaanhoitajien tekniset taidot hoitoelvytyksessä, sairaanhoitajan ei-tekniset taidot hoitoelvytyksessä ja elvytyskoulutuksen merkitys elvytysosaamisen kehittymiseen. Kolmen alkuperäistutkimuk-sen tuloksiin perehtyminen osoitti, että eurooppalaisten sairaanhoitajien hoitoelvytystaidot ovat puutteelliset. Puutteita havaittiin niin käytännön osaamisessa kuin teoriaosaamisessakin. Elvy-tyksen teknisissä taidoissa oli kehittämisen varaa erityisesti painelutaajuudessa, painelusyvyydessä, rintakehän palautumisessa ja elvytyspalkeen käytössä. Teoriaosaamisessa sairaanhoita-jilla oli puutteita esimerkiksi defibrilloitavia rytmejä kysyttäessä. Ei-teknisissä taidoissa kehitettävää oli johtamisessa ja tiimityöskentelyssä. Tutkimus osoitti sen, että sairaanhoitajien osallistumisella elvytyskoulutuksiin on todella suuri merkitys elvytysosaamiseen. Myös hoitajien oma motivaatio elvytystaitojen kehittämiseen on erittäin tärkeää taitojen kehittymisen kannalta. Tämän tutkimuksen tulokset jäivät hieman tyngiksi löytyneiden alkuperäistutkimusten alhaisen määrän vuoksi. Harmittavaa oli myös se, että tutkimukseen ei sattunut löytymään yhtään suoma-laista tutkimusta, sillä toivon, että suomalaisten sairaanhoitajien elvytystaidot ovat paremmat kuin eurooppalaisilla kollegoillaan. Tästä tulisikin erinomainen jatkotutkimuksen aihe: selvittää suomalaisten sairaanhoitajien hoitoelvytysosaamista ja verrata sitä muiden eurooppalaisten sairaanhoitajien hoitoelvytystaitoihin. Samasta aiheesta tutkimustaan tekevän kannattaa paneutua toden teolla sopivien alkuperäistutkimusten etsimiseen, sillä uskon, että itselläni jäi löytämättä tutkimuksia, jotka olisivat soveltuneet tämän tutkimuksen alkuperäistutkimuksiksi ja materiaalia olisi voinut löytyä enemmän, jos olisin tehnyt tietokantoihin vielä lisää hakuja eri hakusanoja käyttäen.The purpose of this study was to find out the advanced life support skills of European nurses by getting acquainted studies that have already been done on that subject. This study was executed as descriptive literature review. The theory of this study deals with cardiac arrest and reasons for it. And the theory also tells what happens in resuscitation including nurses technical and non-technical skills. In non-technical skills the theory tells about the importance of leadership and teamwork in resuscitation. The data of this study was collected from seven different databases and search gave a lot of hits. The headings of the hits were read and chosen the studies of which abstracts were read. After this some of studies were read completely, but just three of them were chosen for this study. Not even one Finnish study was chosen for this study. The original studies that were cho-sen, were read completely and translated from English to Finnish and the results of these studies were distributed by themes. The results of this study were separated under three main themes. Those themes were nurses’ technical skills in resuscitation, nurses’ non-technical skills in resuscitation and resuscitation trainings impact to the nurses’ resuscitation skills. The results showed that nurses lack of both practical and theoretical skills of resuscitation. In technical skills of resuscitation nurses had lack on compression rate, compression depth, compressions with complete release and ventilation using resuscitation bellows. In theoretical skills nurses had lack in defibrillate rhythms. In non-technical skills nurses must improve leadership and teamwork skills. This study showed that it is very important to participate resuscitation training. Also nurses motivation towards training their resuscitation skills is very important. The results of this study remained quite slight because there were so few original studies found for this study. It was also pity that there was none of Finnish studies found. I hope that Finnish nurses has better skills in resuscitation than their European colleagues have. This would be an excellent subject for additional study to compare Finnish nurses’ resuscitation skills to European nurses’ resuscitation skills. I think that you should give a lot of time for researching applicable original studies, because I believe that it would have been possible to find more studies if I had done more researches to databases with different keywords