Ikäihmisten perhehoidon järjestäminen alueellisella yhteistyöllä

Kehittämistehtävässä käynnistettiin Etelä-Satakunnan viiden kunnan yhteistyöllä ikäihmisten perhehoito isäntäkuntamallilla. Eura isäntäkuntana aloitti ikäihmisten perhehoitotoiminnan vuonna 2014 ja muut yhteistyökunnat liittyivät yhteistyöalueeseen 2015 alkaen. Kehittämistehtävän käsittelemä ajanjakso päättyi vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen toiminta on alueella vakiintunut. Lähtötilanteessa yhteistyöalueella ei ollut lainkaan ikäihmisten perhehoitoa. Niin sanottuja välimuotoisia malleja kaivattiin tuomaan lisää vaihtoehtoja ikääntyvien henkilöiden palvelujen tarpeeseen. Euran kunnalla toiminnan käynnistäjänä oli toive saavuttaa valtakunnallinen suositus niin, että yli 75-vuotiaista korkeintaan 7 % olisi tehostetun palveluasumisen piirissä. Yhteistyön organisointi rakennettiin kunnista kootun ohjausryhmän kokoontumisessa, johon osallistui alueen vanhustyön johtajia ja päälliköitä. Tärkeänä toimenpiteenä oli tuottaa alueen yhteinen ikäihmisten perhehoidon toimintaohje, jonka hyväksymällä kunnat sitoutuivat yhtenäisiin toimintakäytäntöihin. Isäntäkunta nimesi alueelle yhteisen perhehoidon koordinaattorin ja kukin kunta nimesi omasta henkilöstöstään kuntavastaavan hänen työparikseen kuntakohtaisissa käytänteissä ja asiakasohjauksessa. Kehittämisprosessin olennaisia etenemisen askelia olivat tiedottaminen, perhehoitajien rekrytointi ja valmennus, perhehoidon palveluohjaus, perhehoitolain ja toimeksiantosopimuksen määrittelemä perhehoitajan asema ja sen tuomat molemminpuoliset velvoitteet sekä perhehoitajien tuki. Kehittämistyön tuloksena vuoden 2016 lopussa yhteistyöalueella toimi toistakymmentä ikäihmisten perhekotia, joissa oli noin kolmekymmentä pitkäaikaista asiakasta sekä lisäksi lyhytaikaista ja osavuorokautista perhehoitoa siten, että yhteensä koko vuonna toteutui kymmenentuhatta hoitopäivää. Yksittäisenä kuntana Eura pääsi tavoitteeseensa, joka on tuloksissa erikseen nostettu esille. Asiakaskyselyllä selvitettiin perhehoitoa käyttäneiden ikäihmisten ja heidän omaistensa mielipiteitä perhehoidon toteutumisesta eri osa-alueilla: perhehoitopaikan saaminen, asuminen perhekodissa, perhekodin arki, yhteydenpito ja vierailut, ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitäminen, ikäihmisen terveyden- ja sairaanhoito sekä perhehoitajan vapaan sijaisjärjestelyt. Kysely lähetettiin 52:lle perhehoitoa käyttäneen asiakkaan omaiselle. Vastauksia palautui 30, joten vastausprosentti oli 58 %. Osa-alueet arvioitiin Likert-asteikolla 1–5. Arviointi oli muilta osin hyvä (ka 4,02–4,34), mutta sijaisjärjestelyjen osalta tyydyttävä (ka 3,42).The family care of elderly people was started in this development task in Southern Satakunta region, with host municipality model being used in the cooperation of five municipalities. Eura as a host municipality started the family care activities in 2014 and other cooperative municipalities joined the cooperation area in 2015. The development task covered the period until the end of year 2016, after which the activities have become established. In the initial situation there was no family care for the elderly in the cooperation area. There was a need for so called intermediate models to offer alternatives for the service needs of the elderly. The initiator for the activities in the municipality of Eura was the hope to meet the national recommendation of maximum 7 % of those over 75 years of age being in service housing of 24-hour assistance. The organization of the cooperation was built at the meeting of the steering group comprising municipality representatives, i.e. directors and managers of elderly care. An important measure was to create common guidelines for the family care of the elderly, which when accepted would bind the municipalities to uniform procedures. The host municipality appointed a joint family care coordinator for the area and each municipality appointed a person from their own personnel to work as partner and assist the coordinator in municipality-specific practices and customer guidance. The essential steps in the development process included providing information, recruiting and training family carers, service counseling of family care, the position of family carer defined by Family Care Act and commission agreement and the mutual obligations brought by them as well as giving support to family carers. As a result of the development work, at the end of 2016 there were over ten family homes for the elderly with ca. 30 long-term customers. In addition, short-term and part-time family care accounted for over 10 000 family care days. Eura as an individual municipality met the requirement, which has been separately highlighted in the results. A customer survey was made to find out the opinions of the elderly and their relatives regarding the family care and its realization in different sectors, i.e. having a place in family care, living in family care, the everyday life in family care, keeping in touch and visits, maintaining the functional ability of the elderly, the health care and medical care of the elderly and substitute arrangements during the family carer´s holidays. The survey was sent to 52 relatives of customers who had used family care. 30 replies were returned, so the response rate was 58 %. The average value of the sectors on a scale of 1–5 was good (4,02–4,34), except in the sector of substitute arrange-ments where it was satisfactory (3,42)