Omaisen surutyön tukeminen saattohoitotyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa saattohoitopotilaan omaisen tuen tarpeita surutyössä. Tavoitteena oli parantaa henkilökunnan valmiuksia tukea saattohoitopotilaan omaisia surutyössä. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi vuonna 2017 avattu Espoon sairaalan palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarjoava osasto Villa Glims, jonka tavoitteena on tarjota perhekeskeisesti laadukasta ja kokonaisvaltaista hoitoa potilaan kuolemaan saakka. Opinnäytetyön aihe valikoitui työelämänkumppanin tarpeiden pohjalta. Opinnäytetyö on osa Laurean Ohjaus hoitotyössä -hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää potilas- ja opiskelijaohjausta. Vuosittain saattohoitoa tarvitsee Suomessa noin 15 000 henkilöä. Suurten ikäluokkien vanhetessa saattohoidon tarve edelleen kasvaa, sillä monen saattohoitoa mahdollisesti vaativan sairauden esiintyvyys yleistyy iän myötä. Saattohoito ei keskity pelkästään potilaan hoitoon. Omaisten tukeminen ja huomioiminen ovat osa kokonaisvaltaista saattohoitoa hoidon aikana ja myös potilaan kuoleman jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on reagoinut saattohoidon kasvavaan tarpeeseen ja saattohoidon laadun kehittämiseen uudistetussa saattohoitosuosituksessaan, jossa kehittämistarpeena on muun muassa lisätä ja tehdä tunnetuksi keinoja, joilla varmistetaan kuolevan henkilön läheisten jaksaminen ja sosiaaliturvan saanti. Tämän opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista Medicin ja EBSCOhostin tietokannoista. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan 12 tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Tämän opinnäytetyön tuloksena nousi esiin kolme pääluokkaa: kuolemaan liittyvien tunteiden herättämä tuen tarve, kuoleman käsittelemisen tarve sekä tiedollisen ja sosiaalisen tuen tarve. Kuolemaan liittyvien tunteiden herättämä tuen tarve piti sisällään henkiset tunteet ja fyysiset tuntemukset. Kuoleman käsittelemisen tarpeeseen sisältyivät toiminnallisuuden tukemisen tarve surutyössä sekä sisäisten voimavarojen vahvistaminen. Tiedollisen ja sosiaalisen tuen tarve koostui epävirallisesta tuesta ja virallisesta tuesta. Omaisen tuen tarve surutyössä on yksilöllistä, vaikka tiettyjä esimerkiksi ikään tai sukupuoleen sidoksissa olevia ominaispiirteitä onkin havaittavissa. Tärkeimpinä tuen lähteinä nousi esiin epävirallisen tuen muodot, jotka käsittivät muun muassa perheeltä ja lähipiiriltä saadun tuen. Tukea saatiin myös virallisista lähteistä, kuten esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstöltä sekä vertaistuen kautta. Tämä opinnäytetyö osoitti, että tutkimustietoa saattohoitopotilaan omaisen surutyöstä ja tuen tarpeista surutyössä on saatavilla vähän, joten kaikki tutkimustieto, jossa omaiset pääsisivät kertomaan näkemyksistään, olisi hyödyllistä. Jatkotutkimusaiheina voitaisiin selvittää, miksi epävirallinen tuki koettiin merkittävimmäksi, tavoittaako olemassa oleva virallinen tuki tukea tarvitsevat ja millaisin keinoin hoitohenkilökunta voi tukea saattohoitopotilaan omaista surutyössä.The purpose of this thesis was to find out the needs of a next of kin in the grieving process at the end-of-life care. The aim was to improve the staff's ability to support the next of kin of a patient at the end-of-life care. The working life partner of the thesis was Villa Glims, a palliative care and end-of-life care department of the Espoo hospital opened in 2017, which aims to provide family-oriented quality and holistic care at the death of the patient. The subject of the thesis was selected based on the needs of the working life partner. The thesis is a part of the Laurea’s Ohjaus hoitotyössä (Guidance in nursing) -project, which aims to develop patient and student guidance. Every year, about 15,000 people in Finland need end-of-life care. Due to the aging of the baby-boomers, the need for end-of-life care continues to grow, because the prevalence of many illnesses requiring treatment may become more common with age. Patient care does not focus solely on the patient's treatment. Supporting and taking care of family members are a part of comprehensive end-of-life care also after the patient's death. The Ministry of Social Affairs and Health has responded to the growing need for end-of-life care and the development of quality management in its renewed End-of-life care guidelines, in which the need for development is, among other things, to increase and to make known ways to ensure the wellbeing and access to social security of the family of the deceased person. As a method of this thesis a descriptive literature review was used. The research material was collected from national and international studies in the databases of Medic and EBSCOhost. Based on the intake and exclusion criteria, 12 studies were selected for the literature review. The material was analyzed using inductive content analysis. As a result of this thesis, three main categories emerged: the need for support due to deathrelated emotions, the need to handle death, and the need for information and social support. The need for support due to death-related emotions contained emotional feelings and physical sensations. The need to deal with death included the need to support the functionality in the grieving process and the strengthening of internal resources. The need for knowledge and social support consisted of informal support and formal support. The need of bereavement support of a next of kin is unique, although certain features, such as those of the age or gender, are perceptible. The most important sources of support emerged from the forms of informal support, including support from families, close relatives and friends. Support was also obtained from formal sources, such as health care staff and peer support. This thesis showed that there is little available research data on the grieving process and the needs for bereavement support of a next of kin at the end-of-life care, so all research data in which relatives could share their views would be useful. Further research topics could be to find out why informal support was considered the most significant one, does the existing formal support reach those who need support and by which kind of methods the nursing staff can support the grieving process of the next of kin at the end-of-life care