Sosiaalisten kontaktien merkitys maahanmuuttajien työllisyyteen

Maahanmuuttajan työttömyys kantaväestöön verrattuna on suurempaa. Syyt työttömyydelle löydetään usein maahanmuuttajan huonosta suomen kielen taidosta ja kouluttamattomuudesta, mutta syitä on myös muita. Yhteiskunnassamme pienemmälle huomiolle ja keskustelulle jäävät maahanmuuttajan sosiaaliset suhteet, jotka ovat myös vaikuttavia tekijöitä integroitumiseen ja työllisyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia maahanmuuttajien sosiaalisia suhteita teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Tutkimus siis keskittyy sosiaalisten suhteiden merkitykseen maahanmuuttajien työllistymisessä. Pääpaino tutkimuksessa on maahanmuuttajien suhteissa olevissa kysymyksissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena työnä, jota varten haastateltiin viittä eri maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat olivat eteläsudanilaisia työttömiä miehiä, jotka olivat asuneet Suomessa yli 10 vuotta. Tutkimuskysymykset tässä opinnäytetyössä ovat: Mikä on läheisten merkitys maahanmuuttajien työllistymisen kannalta? Miten heidän työllistymiseen vaikuttavat erilaiset verkostot? Mikä on maahanmuuttajan kokemuksen mukaan viranomaisten ja yksityisten palvelutuottajien merkitys heidän työllistymiseen? Tutkimustulokset analysoitiin käyttäen teorialähtöistä aineistoanalyysia. Suurimmalta osalta tämän työn teoria nojautuu Ager & Strangin luomaan Kotoutumisen teoreettiseen viitekehykseen. Teoria koostuu viitekehyksen avaamisesta, jossa pääpaino on sen Sosiaaliset kontaktit osa-alueessa. Teoriaosuudessa syvennytään myös maahanmuuton ja työttömyyden eri käsitteisiin, maahanmuuttajan osallisuuteen sekä työllisyystilanteeseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti Vaasassa. Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa oli, että suhteet kantasuomalaisiin koettiin edistävän merkittävästi työllisyyttä ja kotoutumista kuin myös oma etninen yhteisö, joka koettiin lähes yhtä tärkeäksi. Tulokset näyttivät selkeästi myös, kuinka motivaatio työntekoon oli korkea työttömyydestä huolimatta. Eniten työllisyyttä estäviksi tekijöiksi koettiin rasismi ja työmarkkinatilanne. Tutkimus osoittaa, kuinka yhteiskunnassamme tulisi herättää keskustelua maahanmuuttajien sosiaalisten kontaktien merkityksestä kotoutumisessa.Unemployment among immigrants is more common than among original population. The possible reasons behind an immigrant’s unemployment are usually their lack of skills in the Finnish language and a background of no education but there are also other reasons for an immigrant ́s unemployment. There is very little discussion in our society about the immigrant ́s social contacts which affect the immigrant’s integration and employment. The purpose of this research is to study the immigrants ́ integration. The perspective is going to be on the immigrants ́ social relationships and employment. The primary emphasis of this study is on the immigrants ́ social relationships. The research was qualitative, and five immigrants were interviewed for the study. All the respondents are unemployed Sudanese men, who have lived in Finland over ten years. The research questions are: What is the meaning the immigrants ́ family for their employment? How do different networks influence a client’s employment? What are the experiences of the immigrants on their role of public authorities and the private service producers in their employment? These research results were analyzed by using a theory-based content analysis method. Most of the theoretical frame is based on Ager and Strang’s theoretical framework about integration. The theoretical part includes telling more about the framework and the main point of the theory is the social contacts domain. The theoretical part has also focus on the concepts of immigration and unemployment, an immigrant’s participation and employment situation nationwide and in Vaasa in particular. The central observations of the research were that relations with native Finnish people and their own ethnic group played both a significant role in the employment and integration of an immigrant. The results show clearly also how motivation to work was high despite of their unemployment. The factors that hindered the possibilities were racism and the labour market situation. The research shows how there should more discussion about the meaning of the social contacts for integration