Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen kotihoidon toimintaympäristössä

Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata Sastamalan seudun sosiaali- ja terveuspalveluiden (Sotesi) kotihoidon henkilöstön ja kotihoidon ohjaajien työhyvinvointia, työhyvinvoinnin johtamista sekä käsityksiä kotihoidon laadusta. Lisäksi tarkoituksena oli laatia työhyvinvoinnin johtamisen opas Sotesin kotihoidon ohjaajille työhyvinvoinnin johtamisen sekä laadun tueksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kotihoidon ohjaajien valmiuksia työhyvinvoinnin johtamisessa sekä työhyvinvoinnin ja laadun kehittämisessä. Kehittämistyö toteutettiin konstruktiivisena monimenetelmätutkimuksena. Tutkimuksessa selvitettiin kotihoidon työntekijöiden ja kotihoidon ohjaajien kokemuksia ja käsityksiä työhyvinvoinnista, sekä sitä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Tutkimuksessa selvitettiin kotihoidon työntekijöiden ja kotihoidon ohjaajien laatukäsitystä sekä kotihoidon ohjaajien kokemia haasteita työhyvinvoinnin ja laadun johtamisessa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kotihoidon työntekijöille (N=82) kyselytutkimusta sekä kotihoidon ohjaajille (N=5) teemahaastattelua. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisella analyysilla ja teemahaastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työhyvinvointia edistäviä ja heikentäviä tekijöitä selvitettiin lisäksi kirjallisuuskatsauksella. Kotihoidon työntekijät kokivat työhyvinvointinsa pääasiassa hyväksi. Yli kolmasosa vastaajista koki kotihoidon ohjaajan olevat melko vähän, erittäin vähän tai ei ollenkaan kiinnostuneita henkilöstön työhyvinvoinnista. Esimiehen toivottiin osoittavan kiinnostusta työhyvinvoinnista muun muassa kysymällä työntekijöiden kuulumisia. Työskentelyilmapiiriä parantavaksi tekijäksi nousi esimerkiksi vertaistuki ja esimiehen kannustus. Kotihoidon ohjaajat kokivat omaa työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi muun muassa keskustelun, tuen saamisen ongelmanratkaisuun, osaamisen ja tasapuolisuuden. Nämä samat tekijä kotihoidon ohjaajat kokivat työntekijöiden työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi. Kotihoidon ohjaajat kuvaavat kotihoidon laatua asiakaslähtöisyytenä ja kokonaiskuvan huomioimisena. Laatu muodostuu työn toteuttamisesta, työntekijän ammattitaidosta sekä asiakkaan ja omaisten kohtaamisesta. Kotihoidon työntekijät ymmärsivät laadun kotihoidossa asiakkaan voimavaroista lähteväksi kokonaisvaltaiseksi hoitotyöksi sekä asiakkaiden ja omaisten kokemaksi tyytyväisyydeksi. Kotihoidon ohjaajille laaditun työhyvinvoinnin johtamisen oppaan sisältö muodostui empiirisen aineiston, aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta esiin nousseista teemoista, joita olivat esimiehen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitäminen, epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuminen, osaamisen ja johtamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnin vaikutus laatuun. Työhyvinvoinnin johtamisen haasteena koettiin muun muassa yksilöllisyyden huomioiminen ja laadun johtamisen haasteena yhdenmukaisen laatukäsityksen puute.The purpose of the thesis was to describe the occupational well-being, management of occupational well-being and the understanding of quality in home care. Further-more, the purpose was to form a guide to support the management of occupational well-being and quality. The goal of the thesis was to build the competence of the supervisors of home care within the context of management of occupational well-being, the development of occupational well-being and the quality of home care. The study was conducted as a constructive multi-method study. Within the thesis the experiences and understanding of occupational well-being were studied. The factors that enforce and diminish occupational well-being were studied. Within the thesis the understanding of quality; the challenges experienced in occupational well-being and quality management by the supervisors were studied. Furthermore, the quality was also studied from the perspective of the home care employees. Questionnaires were used as a data collection method for the employees of home care (N=82), additionally themed interviews were conducted with the supervisors (N=5). The collected data with the questionnaires was analyzed using statistical methods. The themed interviews were analyzed with data focused subject analysis. The positive and negative factors affecting occupational well-being were also studied using a literary review. The employees of home care generally experienced their occupational well-being as good. Over one third of the participants felt that the home care supervisors are little, very little or not at all interested in the occupational well-being of the employees. It was pointed out that the person in the leadership role should show interest in the occupational well-being for example by asking how things are going. Peer support and the encouragement of the leader were identified as factors for improving work atmosphere. Supervisors experienced that conversations, getting support in problem situations, competence and equality have a positive impact on their own occupational well-being. These same factors were identified as factors that affect the occupational well-being of the employees. The supervisor depicts the quality as customer orientation and seeing the big picture. Quality consist of the work tasks, competence of the employees and facing the customer and relatives. The employees experienced quality as comprehensive nursing which utilizes the resources of the home cares customer; and, as satisfaction of the customers and their relatives. The guide formed for the supervisors is based on the empirical material, previous research and literal study which highlights themes that include maintaining the occupational well-being of the employees and supervisors, intervening in inappropriate behavior, development of competence and leadership and the effect of occupational well-being to quality. The individuality was experienced as a challenge in occupational well-being. The lack of consistent definition of quality was experienced as a challenge in quality management