Sosiaalinen työhyvinvointi työyhteisössä : Tukikohta ry:n työntekijöiden kokemuksia sosiaalisesta työhyvinvoinnista

Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämän kehittämisstrategiassa vuoteen 2020 on asetettu tavoitteeksi muun muassa se, että suomalaisen työelämän on tuettava työntekijöiden mahdollisuuksia olla töissä ja jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina. Työhyvinvointi ja sen tukeminen edistää tähän tavoitteeseen pääsyä. Sosiaalinen työhyvinvointi muodostuu työntekijöiden välisissä vuorovaikutussuhteissa sekä johtamisesta. Sosiaalinen työhyvinvointi on merkittävässä osassa työntekijöiden motivoinnissa sekä tärkeä osa kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaiseksi Tukikohta ry:n työntekijät kokevat sosiaalisen työhyvinvoinnin työyhteisön toimivuuden näkökulmasta. Tutkimuksen päätavoitteena oli kuvata, mitä seikkoja työntekijät nostavat esiin sosiaalisen hyvinvoinnin kokemiseen liittyen. Tutkimuksen tulosten avulla tehtiin sosiaalisen työhyvinvoinnin tilaa näkyväksi koko työyhteisölle sekä järjestön johdolle. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän Tukikohta ry:n työntekijää. Työntekijät edustivat koko työyhteisöä. Aineisto kerättiin keväällä 2018 teemahaastatteluin, joissa teemoina olivat työhyvinvointi yleisesti, kokemus omasta sosiaalisesta työhyvinvoinnista sekä teoriakirjallisuuden pohjalta nostetut neljä teemaa: työyhteisötaidot, vuorovaikutus, rakenteet ja johtaminen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka perusteella tutkimuksen tulokset muodostuivat. Analyysin pääluokat eli avoin vuorovaikutus, työyhteisötaidot ja organisaatiokulttuuri muodostuivat opinnäytetyön taustateorian pohjalta sekä aineistosta. Tulosten tulkinnan mukaan Tukikohta ry:n työntekijöiden kokemus omasta sosiaalisesta työhyvinvoinnista on pääsääntöisesti hyvä. Tällainen kokemus edellyttää, että vuorovaikutus työyhteisössä on pääosin avointa ja työyhteisötaidot ovat hyvällä tasolla. Hyvät työyhteisötaidot pitävät sisällään käytöstavat, avun tarjoamisen sekä vastaanottamisen, kunnioituksen sekä huumorin. Hyvä vuorovaikutus puolestaan on yhdistelmä aitoa kuuntelemista ja kohtaamista. Työntekijät kaipaavat vaikeiden asioiden rohkeaa esiin ottamista ja tämä nähtiin selkeänä kehittämiskohteena. Tulokset osoittavat myös sen, että organisaatiorakenne ja sen toimivuus vaikuttavat kokemukseen sosiaalisesta työhyvinvoinnista.One of the aims in National Working Life Development Strategy to 2020 released by The Ministry of Economic Affairs and Employment is that the Finnish working life has to support the possibilities for the employees to work and continue to work as healthy and motivated. Sustaining well-being at work is the key to reach this aim. Social well-being at work arises from the interaction of employees in the work community as well as from leadership. Social well-being at work plays a major role in motivating employees and is a vital part of the whole concept of well-being at work. The aim of this Thesis is to study how the employees of Tukikohta ry experience social wellbeing at work from the work community’s perspective. The main goal of the study is to describe the circumstances that the employees bring forward concerning social well-being at work. The results of the study were used to clarify the state of social well-being in the organization for the entire work community as well as for the management. Seven employees participated the study. The employees represented the whole work community. The data was collected through theme interviews in spring 2018. The themes were well-being at work in general, employee’s own experience of their social well-being at work and four themes that were selected based on the theoretical background literature of this study: work community skills, interaction, organization structure and management. The data was analysed using qualitative content analysis with theory-guided approach. The Main classes of the analysis were open interaction, work community skills and organization culture that were selected based on the background theory and the data collected. Based on the interpretation of the results of this study the employees of Tukikohta ry find their own social well-being at work to be generally good. This kind of experience requires that interaction in the working community is mainly open and work community skills are on a good level. Good work community skills include good manners, respect, offering and receiving help as well as a good sense of humor. On the other hand, good interaction is a combination of genuine listening and true encounters. Employees require that even difficult matters must be spoken out loud and this was seen clearly as something to be developed further. The results also indicate that the organizational structure and its functionality have an effect on the experience of social well-being at work