Muisteluterapian vaikutukset ikääntyvien muistisairaiden psyykkiseen hyvinvointiin : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muisteluterapian vaikutuksia ikääntyvien muistisairaiden psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli lisätä tietoutta ja ymmärrystä muisteluterapian käytön mahdollisuuksista muistisairaiden hoidossa ja kuntoutuksessa sekä lisäksi tarjota aiheesta teoreettista pohjaa työelämää varten. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin CINAHL Plus with Full Text, Academic Search Elite, PubMed ja Elsevier Science Direct-tietokannoista. Yhteensä katsaukseen valittiin kuusi tutkimusta, jotka kaikki tutkivat jonkin terapeuttisen muisteluintervention vaikutuksia tutkittuun kohderyhmään. Aineiston analysointi oli aineistolähtöistä ja tuloksien jäsentämisessä hyödynnettiin teemoittelua. Aineistosta nousi esille kolme teemaa: muisteluterapian emotionaaliset, sosiaaliset ja identiteettiin liittyvät vaikutukset. Tutkimuksien perusteella muisteluterapialla voi olla vaikutusta muistisairaiden mielenterveyteen, kuten masennusoireisiin, apatiaan ja levottomuuteen. Muisteluterapia voi vaikuttaa positiivisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ryhmissä on osallistujien mahdollista saada tukea. Muisteluterapia voi vaikuttaa identiteetin säilymiseen ja itsensä hyväksymiseen sekä itsetuntoon ja tietoisuuden ylläpitoon. Tutkimuksissa mitatut myönteiset muutokset osallistujissa eivät aina olleet tilastollisesti merkitseviä. Muisteluterapialla voi olla positiivisia vaikutuksia ikääntyvien muistisairaiden psyykkiseen hyvinvointiin, mutta tuloksien luotettavuus jäi osin heikoksi. Interventioryhmät olivat pieniä, interventioissa oli joitakin eroja, kontrolliryhmää ei aina ollut ja tuloksien yleistettävyys Suomeen oli melko heikkoa. Tutkimuksista sai tietoa lähinnä lyhyen aikavälin vaikutuksista. Katsauksen tulokset olivat kuitenkin enimmäkseen myönteisiä.The purpose of the thesis was to examine the effects of reminiscence therapy on the psychological well-being of elderly people with memory disorders. The aim of the thesis was to increase the knowledge of the possibilities of using reminiscence therapy as a part of the treatment or rehabilitation of people with memory disorders and to offer theoretical basis about the subject for working life. The thesis was implemented as a descriptive literature review. The literature was searched in the CINAHL Plus with Full Text, Academic Search Elite, PubMed and Elsevier Science Direct-databases. Six studies in total that focused on the effects of a therapeutic reminiscence intervention on the target group were selected for the review. The analysis of the studies was data-driven, and theme identification was used to structure the results. Three themes were identified: The emotional and social effects of reminiscence therapy and the effects on identity. Based on the studies, reminiscence therapy can affect the mental health of people with memory disorders, for example, their symptoms of depression, apathy and restlessness. Reminiscence therapy can have a positive effect on social interaction, and groups can offer support to the participants. Reminiscence therapy can affect the maintenance of identity, self-acceptance and self-esteem. The measured positive results in the studies were not always statistically significant. Reminiscence therapy can have a positive effect on the psychological well-being of elderly people with memory disorders, but the reliability of the results was partially weak. The intervention groups were small, there were some differences in the interventions, control groups did not always exist and the generalizability of the results to Finland was quite weak. The studies offered information mainly about the short-term effects. However, the results were mostly positive