Mistä on hyvä arki tehty? : Ikääntyneen muistisairaan näkökulma

Suomi ikääntyy kovaa vauhtia. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös muistisairaiden määrä lisääntyy, sillä ikä on suurin muistisairauksien riskitekijä. Hoivaa tarvitsevien määrän lisääntyessä on yhteiskunnassamme haettu ratkaisua kotihoidon painottamisesta taloudellisen taakan keventämiseksi. Jotta kotihoito voisi olla asiakaslähtöistä ja elämänlaatua ylläpitävää, täytyy sitä kehittää asiakasnäkökulmaa kuunnellen. Muistisairaiden kuuleminen palveluiden kehittämisessä on vielä liian vähäistä ja usein tutkimuksissa halutaan kuulla heidän puolestaan tai heidän lisäkseen omaisia ja ammattihenkilöitä. Tässä tutkimuksessa kohderyhmänä ja tiedon tuottajana olivat ainoastaan muistisairaat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hyvän arjen elementtejä ikääntyneen muistisairaan näkökulmasta. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi asiakasnäkökulmaa kotihoidon kehittämisen tueksi. Tähän tutkimukseen osallistuneet(N=5) muistisairaat henkilöt tuottivat tut-kimusaineistoa kolmessa ryhmätapaamisessa, jossa narratiivisen orientaa-tion kautta lähestyttiin aihetta hyvä arki. Tutkimuksen tuloksena nousi esiin kahdeksan tärkeää hyvän arjen elementtiä: aktiviteetit, osallisuus ja ihmis-suhteet, autonomia, pysyvyys, oma asenne, terveys ja toimintakyky, yksilöl-linen ja ihmisyyttä arvostava apu ja hengellinen vakaumus.Finnish society is ageing rapidly, and because age is the primary risk factor, the growing number of senior citizens is accompanied by increasing numbers of people with dementia. As a way of addressing the financial challenges arising out of a need to care for large numbers of elderly citizens, greater emphasis has been placed on in-home care as an alternative to institutional care. In order for home care services to be user-centered and maintain quality of life, it is important that the voice of the user be heard. In development of home care services, insufficient attention has hitherto been given to the views of people with dementia and research often listens to others speaking on behalf of those with memory problems or the views of family members and healthcare professionals. The aim of this thesis is to describe a good everyday life from the perspec-tive of people with dementia. The group studied was people aged 65 years and over suffering from dementia. The main objective was to make visible the thoughts of people with dementia about what constitutes a good every-day life as a basis for development of user-centered home care services. The data for this thesis was collected from three group meetings of people with dementia(n=5) at which, using a narrative inquiry approach, the group discussed a good everyday life in the past, present and future. Analysis drew attention to eight important elements of a good everyday life for peo-ple with dementia: activities, participation and human relationships, auton-omy, stability, the attitude of the individual, health and functional capacity, assistance that values the individual and his or her humanity and religious beliefs