The Mental Well-being Experiences of International Nursing Students

This research describes the mental well-being experiences of international nursing students from a subjective perspective. The mental well-being experiences of these students, aspects that support/improves their mental well-being as well as issues that pose a threat to their mental well-being were the three main themes from which the three main research questions were formulated. The research was mainly qualitative, and data was gathered through semi-structures interviews on the three main themes. Six students were interviewed, and the data was transcribed and analysed using guidelines of the ‘’grounded theory’’ approach of content analysis. The findings indicated that mental well-being to international student is psychological and entails aspects of present mental state such as emotions, stress, depression tendencies, relationship needs and coping with everyday experiences of being an international nursing student. Furthermore, the mental well-being experiences of international nursing student entailed how they sustained their mental well-being during stress, having a positive mindset during tough times as a student, resources available during stress and the social norms that could either be linked to the community at large, the cultural diversity of the classroom or individual cultural background of the student. Aspects that strengthened students’ mental well-being are contact with the natural environment, favourable social interactions, effective use of resources and counselling facilities, physical activities and some personal habits such as planning and priority setting. Mental well-being of these students threatened by insufficient resources to deal with school related stress, nature of school curriculum, insufficient social support, issues with acculturation as a well as individual psychological disturbances present in the personal life of the student. Increase in awareness regarding the dynamics mental well-being is recommended and could serve as a valuable tool for successful health promotion in communities.Tämä tutkimus kuvaa kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden kokemusta henkisestä hyvinvoinnistaan subjektiivisesta näkökulmasta. Tutkimusaiheita olivat kansainvälisten opiskelijoiden henkinen hyvinvointi sekä sitä tukevat ja uhkaavat tekijät. Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisella menetelmällä puolistrukturoituina haastatteluina keskeisistä aiheista. Haastateltavana oli kuusi opiskelijaa. Saatu aineisto kirjoitettiin puhtaaksi ja analysoitiin käyttäen sisällönanalyysin havaintoihin perustuvaa teoriaa. Tutkimuksessa tehdyt havainnot osoittivat, että kansainvälisen opiskelijan henkinen hyvinvointi on psykologista ja siihen sisältyy henkisen tilan näkökohtia, kuten tunteita, stressiä, taipumusta masennukseen, ihmissuhteisiin liittyviä tarpeita ja selviytymistä kansainvälisen hoitotyön opiskelijan jokapäiväisistä kokemuksista. Lisäksi kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden henkiseen hyvinvointikokemukseen vaikuttaa kyky psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen stressin aikana, kyky positiiviseen ajattelutapaan vaikeina aikoina opiskelun aikana ja millaisia resursseja on käytettävissä stressaavissa tilanteissa. Vaikutusta on myös sosiaalisilla normeilla, jotka voivat olla yhteydessä koko ympäröivään yhteisöön, opiskelijaryhmän monimuotoisuuteen tai yksittäisen opiskelijan kulttuuritaustaan. Asioita, jotka vahvistavat opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, ovat yhteys luontoon, suotuisat sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, resurssien tehokas käyttö ja neuvontapalvelut, fyysiset aktiviteetit ja jotkin henkilökohtaiset toimintatavat, kuten suunnittelu ja priorisointi. Opiskelijoiden henkistä hyvinvointia uhkaavia asioita ovat riittämättömät resurssit koulunkäynnin aiheuttaman stressin käsittelyyn, koulun opetussuunnitelmaan liittyvät ongelmat, sosiaalisen tuen riittämättömyys, sekä yksilölliset psykologiset häiriötekijät opiskelijan henkilökohtaisessa elämässä. Tietoisuuden lisääminen henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista asioista on suositeltavaa, ja se voisi olla arvokas työkalu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle yhteisöissä