Liikunta osana omaishoitajien arkea ja omaishoitotehtävissä jaksamista

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää liikunnan osuutta osana omaishoitajien arkea ja omaishoitotehtävissä jaksamista. Työssä tarkastellaan liikunnan roolia omaishoitajien arjessa sekä minkälaista tukea omaishoitajat saavat liikunnan harrastamiseen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmän kanssa ja työn tilaajana toimi Porin Seudun Muistiyhdistys ry ja Satakunnan Omaishoitajat ry. Teoriaosuudessa käsiteltiin omaishoitajien arkea, voimavaroja, tuen tarvetta, jaksamiseen vaikuttavia asioita ja tulevaisuudennäkymiä. Myös liikkumisen mahdollisuuksia ja hyöty- ja arkiliikunnan merkitystä omaishoitajien arjen hyvinvoinnille avattiin teoriaosassa. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin määrällisenä (kvantitatiivisena) tutkimuksena, jota täydensivät laadullisen tutkimuksen avoimet kysymykset. Aineistonkeruumetodina oli omaishoitajille laadittu strukturoitu kyselylomake. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2018 omaishoitajien virkistyspäivillä. Lisäksi aineistoa kartutettiin Satakunnan Omaishoitajat ry:n avustamana. Kyselylomakkeen sai 40 omaishoitajaa, joista 32 (80%) vastasi kyselyyn. Kyselylomake oli jaoteltu seitsemään eri teemaan. Taustatiedoista selvisi suurimman osan vastaajista olevan naispuolisia (91%) ja toimineen omaishoitajana keskimäärin 1-5 vuotta (67%). Suurin osa (87%) koki voivansa vaikuttaa jaksamiseensa muun muassa liikunnan ja läheisten avulla, vaikka vapaa-ajan koettiinkin olevan vähäistä omaishoidettavan ollessa mukana vähintäänkin ajatuksissa. Silti suurin osa (80%) vastasi ainakin silloin tällöin kokevansa uupumista, joka ilmeni lähinnä väsymyksenä ja uniongelmina. Lähes kaikki vastaajat (97%) kokivat liikkumisen arjessa tärkeäksi, vaikka kokivat, ettei sen toteuttamiseen ole paljoa mahdollisuuksia omassa arjessa. Vastaajat (78%) kokivat liikunnan vaikuttavan positiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen jaksamiseen. Lähes puolet (48%) vastaajista eivät olleet tietoisia alueellisesti järjestetystä liikuntatarjonnasta tai mahdollisista omaishoidettavien hoitopaikoista. Vain kolme vastaajaa (8%) koki saavansa kunnalta tukea omaishoidon tehtäviin. Vastauksissa toivottiin enemmän tukea liikuntamahdollisuuksiin ja hoitojärjestelyihin sekä yhteisiin tilaisuuksiin yhdessä omaishoidettavan kanssa. Tämän opinnäytetyön tulosten pohjalta saatiin suuntaa antavaa tietoa liikunnan roolista omaishoitajien arjessa ja sitä voidaan hyödyntää omaishoitotyön kehittämisessä ja liikuntapalvelutarjonnan suunnittelussa.The purpose of the thesis was to examinate the role of physical activity in part of the family caregiver's everyday life and their wellbeing. This study focuses on the care-givers resources of everyday life and what kind of support the caregivers are getting to be physically active. This study was carried out in co-operation with the Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) accessibility research and development group. The subscriber for this study was Pori Regional Association and the Satakunta´s Caregivers Association. The theoretical part of study consisted of literature of the caregivers´ daily living, their resources, need for support, issues affecting the coping in future, the importance and benefit of physical activity for everyday life for human wellbeing and opportunities for exercise in caregivers' everyday life. The research part of the thesis was carried out as a quantitative study complemented by open end questions categorized as a qualitative research. Survey material was collected with a structured questionnaire for caregivers. The data collection was carried out in 2018 in the recreational days of caregivers and assisted by the Satakunta Self-Helpers Association. Of the 40 caregivers who received questionnaires, 32 caregivers (80%) answered the questionnaire. The questionnaire was divided in seven themes. The background information shows that most (91%) of the respondents were female and had been caregivers with an average of 1-5 years (67%) of work experience. It became clear that the majority (87%) of the respondents felt that their ability to cope could be supported for example by physical activity and also by mental support of close relatives, even though most of respondents felt leisure time was insufficient. Most (80%) of the respondents were experiencing exhaustion at least occasionally, which manifested itself mainly as general tiredness and as a sleeping problems. Respondents (78%) felt that physical activity had a positive effect on both the physical and psychological well-being. Almost half (48%) of the respondents were unaware of what kind of areal was offered to support their coping in care work, neither they were aware of supply of assisting care places for person that they are giving care. Only three respondents (8%) felt that they had received support from the municipality for their caregiving. Respondents told, that there was a clear need for support of sports facilities and occasionally care assistance to provide exercise possibilities for caregivers. The results of this study provide information on the role of physical activity in care-givers' everyday life and basis for developing home care and planning for physical activity services in the future