Rahanpesulain kokonaisuudistus ja sen vaikutukset tilintarkastajan työhön

Opinnäytetyön aiheena on rahanpesulain kokonaisuudistus 2017 ja sen vaikutukset tilintarkastajien työhön. Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista pyritään estämään sekä kansainvälisellä että kansallisella lainsäädännöllä. Rahanpesusta säädetään Euroopan parla-mentin ja neuvoston rahanpesudirektiivillä sekä lailla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä. Uusi rahanpesulaki tuli voimaan 3. heinäkuuta 2017. Työn tavoitteena on tutkia rahanpesulain muutoksia ja selvittää miten kokonaisuudistus on vaikuttanut tilintarkastajien työhön. Euroopan parlamentti ja neuvosto ja asettivat niin sanotun neljännen rahanpesudirektiivin, joka kumosi aiemmin asetetut kolmannen rahanpesudirektiivin sekä täytäntöönpanodirektiivin. Tämän lisäksi asetettiin myös toinen maksajan tiedot -asetus, joka korvasi aiemman maksajan tiedot –asetuksen. Näiden asetuksien myötä myös Suomen rahanpesulainsäädäntö uudistui. Lain keskeisimpiä velvoitteita on riskiperusteisuuden korostaminen, jonka myötä ilmoitusvelvollisten tulee päivittää laatimaansa riskiarviota säännöllisesti. Tämän lisäksi kaupparekisterin yhteyteen tullaan perustamaan julkinen rekisteri tosiasiallisista edunsaajista. Tilintarkastajat ovat lain määrittelemiä ilmoitusvelvollisia toimijoita, joiden velvollisuus on noudattaa lain määrittelemiä velvoitteita asiakkaan tuntemiseksi ja asiakassuhteen sekä liiketoimien seuraamiseksi. Rahanpesulaki velvoittaa tilintarkastajat laatimaan toiminnastaan riskiarvion ja päivittämään sitä säännöllisesti, tuntemaan asiakkaansa, järjestämään jatkuvaa seurantaa asiakkaan toiminnasta, ilmoittamaan epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä ja huolehtimaan siitä, että työntekijät saavat koulutuksen rahanpesulainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Työn tulosten perusteella merkittävimmät muutokset tilintarkastajien kannalta ovat riskiperusteinen lähestymistapa ja lisääntyneet sanktiot. Tutkimustulosten perusteella lakiuudistus on vaikuttanut pääasiassa tilintarkastusprosessin alkuvaiheeseen, jossa jo ennen toimeksiannon hyväksymistä on suoritettava hidas ja byrokraattinen prosessi. Toimeksiantoa ei voi hyväksyä ennen kuin asiakkaalle on tehty riskiarvio ja asiakas on tunnistettu. Laki vaatii tilintarkastajia tekemään asiakkailleen myös jatkuvaa seurantaa, joka tutkimustulosten perusteella koetaan haasteellisena toteuttaa. Kokonaisuudessaan lakiuudistuksen tuomat muutokset koetaan tutkimuksen mukaan tilintarkastajien keskuudessa työläinä ja raskaina. Lopputuloksena saatiin melko kattava kuva siitä, miten rahanpesulaki on muuttunut ja miten uudistukset ovat vaikuttaneet tilintarkastuksen prosesseihin ja etenkin tilintarkastajien jokapäiväiseen työhön