Oppilaiden ääni kuuluviin oppilashuollon suunnittelussa : Yhteistutkimisen menetelmän soveltuvuus oppilaiden osallisuuden vahvistamisessa Lehtisaaren koulussa

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata oppilaskunnan hallituksen jäsenten kokemuksia yhteistutkimisen menetelmästä ja osallisuudesta yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa. Tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalityön asiakkaiden kanssa kehitetyn, voimauttavan menetelmän soveltuvuutta ennaltaehkäisevässä oppilashuoltotyössä oppilaiden äänen voimistamisen ja kuulluksi tulemisen näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin Jyväskylän peruskouluverkostoon kuuluvassa Lehtisaaren koulussa, jossa toteutetaan Jyväskylän kaupungin perusopetussuunnitelman mukaista kaikkia koulun oppilaita koskevaa yhteisöllistä oppilashuoltoa. Opinnäytetyössä käytettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Aineisto kerättiin pääosin laadullisin menetelmin osallistuvalla havainnoinnilla ja puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineistoa täydennettiin strukturoidulla verkkokyselyllä. Analysoinnissa käytettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä sekä tulosten ristiin vertailua. Tutkimuksessa haluttiin tietää, mikä oppilaiden näkökulmasta osallisuuden toteutumiseen ja äänen kuuluviin saamiseen vaikuttaa ja voidaanko näihin seikkoihin vaikuttaa yhteistutkimisen keinoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat suunnitteluun mukaan pääsemisen sekä tasavertaisen keskustelun olevan keskeisiä tekijöitä niin osallisuuden kuin myös kuulluksi tulemisen kokemuksille. Tutkimuksessa esiin tulleet kokemukset noudattelivat yhteistutkimisen periaatteita, vaikka tutkimuksen kontekstina toimi ennaltaehkäisevä työ. Jatkossa yhteistutkimisen voimauttavia elementtejä ennaltaehkäisevän työn osalta tulisi tutkia lisää. Lisäksi yhteistutkimisen jalkauttaminen toimivaksi osaksi koulujen vuosittaista ja suunnitelmallista, ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä vaatii lisää kehittämistä.The thesis was implemented at the Lehtisaari School, which is part of the Säynätsalo Comprehensive School. The Lehtisaari School is part of Jyväskylä’s Basic Education Network and follows the local curriculum for basic education. Community-based pupil welfare for all school pupils is part of the curriculum. The aim of the thesis was to describe the pupils’ experiences of the joint exploration method and their sense of involvement in the design of community-based pupil welfare. The purpose was to consider the usefulness of the method developed in restorative social work from the perspective of preventive pupil welfare. It was also examined if it was possible to strengthen the pupils’ voice by means of joint exploration. The thesis had a qualita- tive research approach, and it used a variety of methods to collect and analyse the data. The material was collected mainly by using qualitative methods, such as participatory observation and semi-structured interviews. A structured online questionnaire was used to complement the material. The material was analysed both qualitatively and quantitatively. The study focused on examining what, according to the pupils, impacted on making their voice heard and if those issues could be influenced by joint exploration. The results of the study show that joint planning and access to equal dialogue are the key factors as well in the perceived participation and in the experience of having ones’ voice heard. The principles of joint exploration follow the experiences raised in the study, even though carried out in preventive work. In the future, the empowering elements of joint exploration, especially regarding preventive work, should be further explored. In addition, the implementa- tion of joint exploration as a functional part of a school's systematic and preventive pupil welfare requires further development