Elintarvikepetokset : Talousrikollisuuden kasvava ilmiö

Elintarvikepetokset ovat elintarvikkeen tuotantoon, ominaisuuteen, jakeluun tai markkinointiin liittyvää rikollista toimintaa, jolla tavoitellaan taloudellista hyötyä. Elintarvikepetoksille ei ole määritelmää kansallisessa tai EU:n lainsäädännössä, mutta Euroopan komission operatiivisen määritelmän mukaan elintarvikepetoksia ovat sellaiset teot, jotka rikkovat EU:n elintarvikelainsäädäntöä tarkoituksena saada taloudellista tai rahallista hyötyä johtamalla kuluttajia tai kauppakumppaneita tarkoituksellisesti harhaan. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa syvällinen kuva elintarvikepetoksista talousrikollisuuden ilmiönä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä elintarvikepetoksilla tarkoitetaan, millaisia elintarvikepetokset ovat tekomuotoina, miten laajasta ongelmasta on kyse ja miten elintarvikepetokset vaikuttavat yhteiskuntaan. Tarkoitus oli tarkastella myös elintarvikepetoksiin soveltuvia rikosnimikkeitä ja selvittää viranomaisten keinoja elintarvikepetosten ehkäisyyn. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistot koostuivat pääasiassa Eviran, poliisin ja Euroopan komission materiaaleista ja julkaisuista sekä lehtiartikkeleista. Suomen tilanteen selvittämiseksi tutkimusaineistoa kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla haastattelemalla kolmea asiantuntijaviranomaista. Tutkimus osoitti, että yleisimmät elintarvikepetosten tekotavat ovat ainesosan korvaaminen toisella aineella, jonkin ominaisuuden salaaminen, virheelliset tai harhaanjohtavat tuotemerkinnät, kiellettyjen ainesosien käyttäminen, tuotteiden väärentäminen ja laimentaminen. Tutkimuksessa selvisi, että Euroopassa raportoitiin vuonna 2017 93 merkittävää elintarvikepetosta. Suurin osa tapauksista koski elintarvikkeen jäljitettävyyteen (45 %) ja alkuperään (18 %) liittyviä huijauksia. 10 % paljastuneista tapauksista koski tuoteväärennöstä. Suurin osa, noin 40 % tapauksista liittyi kalaan. Suomessa tapauksia oli kirjattu poliisin PATJA-järjestelmään vuosien 2016–2017 aikana 26 kpl. Näistä 56 % koski elintarvikkeen, useimmiten tuoremarjojen, virheellistä alkuperää tai puutteellista jäljitettävyyttä. Tutkimus osoitti, että Suomessa elintarvikepetoksia käsitellään joko elintarvikerikkomuksena tai terveysrikoksena. Rangaistukset ovat olleet lieviä, eikä niillä ole riittävää ennaltaehkäisevää vaikutusta. Viranomaisten tärkein keino elintarvikepetosten torjumiseksi on viranomaisyhteistyön, tiedottamisen ja koulutuksen lisääminen. Elintarvikepetosten ehkäiseminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, koska teot mm. vääristävät elintarvikealan rehellistä kilpailua.Food fraud means criminal activities related to the production, distribution or marketing of foodstuffs, which seek economic benefits. There is no definition of food fraud in national or EU legislation, but according to the European Commission's operational definition, food frauds are acts that violate EU food law in order to gain financial or monetary benefits by misleading consumers or trading partners on purpose. The objective of the thesis was to provide a profound picture of food frauds as a phenomenon of financial crime. The purpose of the study was to find out what food frauds are about, what kind of acts food frauds include, how board the problem is and how food frauds affect our society. The purpose was also to investigate the applicable criminal offenses in national legislation and to investigate the authorities' means of preventing food frauds. The study was conducted as a qualitative study. The research material consisted mainly of materials and publications by Evira, the police, the European Commission, and press articles. To investigate the situation in Finland, the research material was collected through semi-structured interviews by interviewing three expert authorities. The study showed that the most common forms of food frauds are substitution, concealment, mislabeling, diversion, unapproved enhancements, counterfeiting and dilution. The study showed that 93 prominent food frauds were reported in Europe in 2017. Most of the cases concerned cheating in food’s traceability (45 %) and origin (18 %). 10% of the reported cases involved counterfeiting. The majority, about 40% of the cases related to fish. In Finland there were 26 cases recorded in the PATJA police system over the years 2016–2017. 56 % of these cases concerned mostly fresh berries and their incorrect origin or insufficient traceability. The study showed that food frauds in Finland are treated either as a food offense or as a health offense. Penalties have been mild and do not have sufficient preventive effect. The most important way for public authorities to combat food frauds is to increase information, education and cooperation between authorities. Eradicating food frauds is socially important because these crimes for example distort the fair competition in the food sector