Ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin kehittäminen ja mallintaminen hoivayksikön lyhytaikaisosastolla

Tämä opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli kehittää, selkiyttää ja yhdenmukaistaa ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin toimintakäytäntöjä Pyhtäällä sijaitsevalla lyhytaikaisosastolla. Tavoitteena oli kuvata ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessiin osallistuvien henkilöiden näkemyksiä siitä, mitä on laatu ja asiakaslähtöisyys kuntoutusosastolla ja millaisena nykyinen kuntoutusprosessi näyttäytyy prosessin osallistuvien henkilöiden kuvaamana. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa prosessin kehitystarpeet ja löytää kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi ja selkiyttämiseksi. Kehittämistyö pohjautui prosessin kehittämisen menetelmän kolmelle ensimmäiselle syklille, jotka olivat aiheen rajaus, nykytilan kartoitus ja analysointi sekä prosessin uudelleen määrittely. Kuntoutusprosessin nykytilan selvitys toteutettiin käyttäen tutkimusmenetelminä osallistuvaa havainnointia sekä sähköpostihaastattelua. Havainnointiaineisto tiivistettiin käyttäen SWOT-analyysia. Sähköpostihaastattelun aineisto teemoiteltiin ja luokiteltiin. Tulokset toivat yhteen prosessiin osallistuvien henkilöiden näkemykset prosessin nykytilasta, sen kulusta sekä kehittämistarpeista. Kehittämistyö osoitti, että tärkein työvaihe kuntoutusprosessissa on aloitus, jolloin on tärkeää luoda yhteiset tavoitteet ja alustava aikataulu kuntoutusjaksolle. Nykytilan kartoituksessa tämän vaiheen huomattiin olevan aliresursoitu. Lisäksi todettiin, että käytännöt prosessin sisällä vaihtelivat. Konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi ehdotettiin moniammattillista alkuhoitoneuvottelua, toimintakykymittareiden tehokkaampaa käyttöönottoa, viikoittaista kuntoutuskokousta sekä yhteistyön lisäämistä. Aineiston pohjalta mallinnettiin ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin tahtotilakuvaus sekä sanallinen prosessinkulku. Kehitelty ikääntyneen asiakkaan kuntoutusprosessin-tahtotila kuvaus yhdenmukaistaa ja selkiyttää toimintaa sekä lisää yhteistä ymmärrystä moniammatillisessa tiimissä. Toimeksiantajan näkökulmasta kuntoutusprosessin kehittäminen ja mallintaminen lisää kustannustehokkuutta sekä tekee käytännön työn näkyväksi. Kuntoutusprosessin kehittäminen on toteutettu organisaatio- ja työntekijälähtöisesti, jolloin myöhemmin olisi tärkeää tutkia aihetta myös asiakkaiden näkökulmasta.This thesis was carried out as a working life generated development study. The intensions of this study were to improve, clarify and unify practices in rehabilitating elderly customers in short-term care in Pyhtää, Finland. The aim of the study was to represent the visions of the rehabilitation process of elderly customers by those involved in it, describe how quality and customer oriented approach appear in the daily care and how the current rehabilitation process is seen by staff members. The aim was also to recognise the developmental needs in the process and finding solutions to improve and clarify the process. The development study was based on the first three cycles of the development method, which were: defining the subject, clarifying and analyzing the current state and re-modelling the process. The investigation of the current state of rehabilitation process was carried out using participant observation and email interviews. The collected data was summarized using SWOT-analysis. The data from email interviews was spread in to themes and classified. The results summed up the visions of the current rehabilitation process, its phases and needs of improvement by those who participate in it. This thesis indicated that the most important phase of the rehabilitation process is the commencement. At this point it`s crucial to set the common goals and a preliminary schedule for the rehabilitation period. The analysis of the current state pointed out this phase was under-resourced. It also showed that the practices within the process varied. As concrete development measures were proposed implementing a multidisciplinary team to create a rehabilitation plan for each customer, emphasizing the usage of functional ability measurements, commencing weekly rehabilitation process meetings and augmenting co-operation. Based on the collected data the ideal rehabilitation process for elderly customers was created. The new model will harmonize and clarify procedures and increase understanding in multidisciplinary team. From the mandatary`s point of view the improvement and re-modelling of the rehabilitation process will increase cost efficiency and make practical work more visible. The improvement of the rehabilitation process has been developed based on the organization`s and the employer`s expectations. In the future it would be desirable to include the customers` wishes and needs in to the rehabilitation process