Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisältö kriisi- ja häiriötilanteissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisältö kriisi- ja häiriötilanteissa Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tiedot ovat oleellisia sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisällössä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Tavoitteena oli niin ikään kartoitetun tiedon pohjalta kehittää tilannekuvan keräämiseen soveltuva yleinen tiedonkeruumalli. Tilannekuvan sisältötarpeita tarkasteltiin paikallisella tasolla, alueellisella tasolla ja valtakunnallisella tasolla sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön näkökulmasta. Opinnäytetyön aihe nousi esille sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön tiedostaman tarpeen kautta ja työskentelyn aikana valmiusyksikön kanssa tehtiin yhteistyötä opinnäytetyön suunnitelman tarkentamiseksi sekä aineiston hankkimiseksi. Opinnäytetyön on tarkoitus omalta osaltaan tukea sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua. Opinnäytetyön viitekehyksessä tuodaan esille työn kannalta keskeisiä käsitteitä sekä sitä kontekstia, mihin tilannekuvan sisältötarpeita kartoitetaan. Painotus on varautumisen sekä kriisi- ja häiriötilanteiden hallinnan vastuiden esille tuomisessa sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna. Viitekehyksen vahvana kivijalkana ovat Suomen lainsäädäntö, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2017) sekä Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta (2012). Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluun pohjautuvia asiantuntijahaastatteluita. Haastateltavia asiantuntijoita oli yhteensä 14. Heillä kaikilla oli kokemusta kriisi- ja häiriötilanteiden johtamisesta joko paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Kaikilla näillä tasoilla oli sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon asiantuntijoita. Näitä asiantuntijoita oli yhteensä 11. Lisäksi haastateltiin kolmea sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa yhteistyötä tehnyttä asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin kesäkuun ja lokakuun 2017 välillä. Haastattelutilanteessa konkretisoinnin tukena oli kolme keksittyä tapauskuvausta erilaisista kriisi- ja häiriötilanteista. Haastatteluiden kautta syntynyt aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tuloksissa nousi esille se, että hyvin monenlainen tieto on olennaista tilannekuvan sisällössä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksissa tarkastellaan kaikkien eri toimijatasojen sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön tarpeita erikseen. Paikallisella tasolla sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tilannekuvan tarpeet erosivat selkeästi toisistaan. Tämän vuoksi paikallisen tason tilannekuvan tarve on jaettu erikseen sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon. Opinnäytetyön perusteella tilannekuvan sisällön tarve on kaikilla tasoilla ja toimijoilla yhteydessä heidän lakisääteisiin tehtäviinsä sekä kriisi- ja häiriötilanteiden hallinnassa oleviin rooleihinsa. Tilannekuvan sisällön tarve voi olla osittain samanlaistakin ja hyvin usein se limittyy toisiin toimijoihin. Silti jokainen toimija tarvitsee juuri omanlaistaan tietoa hoitaakseen omaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulosten perusteella ei voitu luoda tutkimuksen tavoitteena ollutta tilannekuvan keräämiseen soveltuvaa yleisistä tiedonkeruumallia. Yksi yksittäinen malli ei olisi soveltunut konkreettiseksi apuvälineeksi eri toimijoiden tilannekuvan keräämiseen, joten malli päädyttiin lopulta jättämään pois tästä opinnäytetyöstä.The content of a situation picture in the social and healthcare sector in crisis and incident situations The purpose of this thesis was to survey, what kind of information is essential in the content of a situation picture in social and health care in different crisis and incident situations. The aim was to develop a method for collecting data for a situation picture, which is based on surveyed information. The content needs of a situation picture was viewed on a local, regional and national level and from the perspective of the cooperation partner. The subject of the thesis came from the need of The Preparedness Unit of The Ministry of Social Affairs and Health, and the thesis was implemented in cooperation with the unit to specify the thesis plan and acquire the material. The purpose of the thesis is to support the preparedness planning of the social and health care sector. The frame of reference of this thesis brings out the central concepts of the thesis and the context, where the content needs of the situation picture are surveyed. The basis of the frame of reference is in the Finnish legislation, Security Strategy for Society (2017) and The Government resolution of comprehensive security (2012). The data was collected using theme interviews of 14 experts. They all had experience in crisis management in crisis and incident situations in either local, regional or national level. All these levels include both social welfare and health care experts. The above-mentioned group consisted of 11 experts. In addition, three experts who had cooperated with the social and health care sector were also interviewed. The interviews were carried out between June and October in 2017. In the interview situation three fictitious case descriptions of different crisis and incident situations were used to support concretization. The material collected from the interviews was analysed using content analysis. The results of the thesis showed that diverse information is relevant in the content of a situation picture in the social and health care sector. The results have been observed from all perspectives. At the local level, the needs of the situation picture in social and health care clearly differed from each other. Because of this, the local need for a situation picture has been divided into different sections under social welfare and health care. Based on the thesis, the need for the content of a situation picture is linked to the law-based role of all levels and employees. The content of a situation picture may be similar between operations, although every operation needs their own situation picture. That ensures that everyone can handle their responsibilities in the best possible way. It proved impossible to develop a method for collecting data for a situation picture, which is sufficiently concrete for all actors. Therefore the model was omitted from the thesis