Työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia henkilöstölähtöisiä hyviä käytäntöjä Etelä-Savon alueella. Aihe rajattiin koskemaan metsäalan yrityksiä, joista valittiin Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa. Työn tavoitteena on koota työhyvinvoinnin hyvistä käytännöistä julkaisu toimeksiantajalle. Ajatuksena on tuoda esille henkilöstölähtöisiä ideoita. Tutkimusongelmana on, millaisia henkilöstölähtöisiä työhyvinvointiin liittyviä käytäntöjä löytyy metsäalan yrityksestä. Opinnäytetyön teoreettista viitekehystä rajattiin koskemaan työhyvinvointia yleisesti sekä sen syntymistä organisaatiossa. Käsitteenä työhyvinvointia on vaikea määritellä. Jokaiselle ihmiselle se voi tarkoittaa eri asioita. Yleensä ihmiset pitävät tärkeimpänä positiivista kokemista työpäivän aikana Yksilö, ryhmähenki, työ, esimies ja organisaatio kuuluvat työhyvinvoinnin liittyviin tekijöihin. Ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jota tukee esimerkiksi työkykyä ja työhyvinvointia edistävä toiminta. Hyviä käytäntöjä tutkittiin ja selvitettiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Lähestymistapana on tapaustutkimus ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Niiden avulla pyrittiin saamaan tietoa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan työhyvinvoinnista, työelämän muutoksista sekä työkykyä ja työhyvinvointia edistävästä toiminnasta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että työssä jaksamiseen vaikutti vahvana työn luonne, ilmapiiri, vapaa työaika ja työkaverit. Työhyvinvointiin vaikuttavista asioista kahdeksi keskeisimmäksi nousivatkin työkaverit ja työpaikan ilmapiiri. Työn kehittämisessä nousi esille uusi tietojärjestelmä, ajallaan tekeminen, toimihenkilöiden tiedonkulku ja ikärakenteen tuomat haasteet. Tärkeimmäksi hyväksi käytännöksi ilmeni kahvihetket. Erilaisia liikuntahetkiä ja muita pieniä, lyhytaikaisia yhteisiä tekemisiä ehdotettiin uusiksi käytännöiksi. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaassa nousi esille uusia kuin käytössä olevia käytäntöjä. Vaikka hyviä käytäntöjä olisi useita tai vaan yksi, niillä voi olla vahva merkitys. Tärkeänä asiana on yhteisöllisyys. Kaikki tulisi ottaa mukaan. Näin luodaan työhön mielekkyyttä ja sisältöä, jota johtamisen tulisi tukea.The purpose of the thesis was to examine personnel-based good practices in the area of Southern Savo. The subject was limited to forestry companies. The chosen association was The Forestry Management Association Mänty-Saimaa. The objective of the thesis was to compile a publication on the good practices of occupational wellbeing. The research problem is what kind of personnel-based good practices of occupational wellbeing can be found in the forest industry. The good practices were studied by means of a qualitative research method. The method was a case study. The data was collected by means of theme interviews. The aim was to obtain information on occupational wellbeing, changes in working life, work capacity and activities promoting occupational wellbeing in the The Forestry Management Association Mänty-Saimaa. The results of the research showed that the nature of work, the atmosphere, the free working time and the colleagues have a strong influence on how one copes with workload. Colleagues and the atmosphere at work emerged as the two most important factors. As far as the development of work is concerned important factors are new information systems, observing deadlines, communication between staff members and challenges brought about by the age structure. The most important good practice was coffee breaks. Suggestions for new practices were various types of exercise and other short, short-term joint activities. Although there were several good practices or just one, they can be important. An important thing is communality. Everyone should be involved. This creates meaning and content for work, which management should support