Group workshops as a tool in development of a new, digital service : case NeighbourFood

This thesis analyses how participatory co-design workshops can best be applied in the product development of a new digital service that has already been introduced to the market. The empirical data of the study were collected in a series of workshops designed and organised for this purpose. The workshops comprised a case study intended to develop and improve the food sharing service Neighbourfood. The idea of the NeighbourFood app is to offer private persons a platform over which they can sell foodstuff or portions of food to other users of the service. The earnings from the service are directed to charity. The workshops were attended by a number of volunteers: private individuals, who were for different reasons interested in circular economy, and representatives of organisations with a connection to the topic. The participants were recruited in the social media and by using personal contacts. The data was analysed applying the grounded theory approach. As the data is almost exclusively qualitative, also the interpretations derived from them are based on the best knowledge of the author. This is a typical feature of theory grounded on qualitative data. In the empirical part of the thesis, the descriptions of the different workshop sessions present two levels of findings. The realisations and insights that the group created regarding the service are described. The report then shows how these insights were reached. In the end of each session description, the progress of the group work was assessed from different perspectives. The core phenomena are visualised by figures analysing the basic concepts and their characteristics. The conclusions of the thesis are based on these observations. The first type of results concern the food sharing service and ways of improving it, while the second relate to the working method itself. The results of the case study are presented as their own entity. A separate chapter then presents the findings concerning the method itself. This includes the theoretical findings and the conclusions derived and condensed from these. The last named chapter focuses on the core topic of this thesis: how should different co-development groups be facilitated in order to reach the best results and to avoid pitfalls. The core insight regarding the findings is related to the clear connection between the group experience and the productivity of the group. A motivated group that has been facilitated in a manner that respects its characteristics is usually successful in terms of good results. The members of such a group experience joy of success, which often leads to even better achievements. They feel that they are not only giving, but they feel good and understand that their contribution is appreciated. These circumstances also create the preconditions for a good working atmosphere and a positive mood to be maintained from one session to the next one.Tämän opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa, kuinka osallistavia työpajoja voidaan parhaiten hyödyntää uuden, jo markkinoilla olevan palvelun tuotekehityksessä. Tutkimuksen empiirisen osuuden aineisto saatiin tätä tarkoitusta varten varta vasten suunnitellusta ja toteutetusta työpajasarjasta. Aineiston lähteenä oli NeighbourFood-ruoanjakopalvelun kehittämiseen tähtäävä tapaustutkimus, Case NeighbourFood. NeighbourFood-sovelluksen ajatuksena on tarjota yksityishenkilöille alusta, jonka avulla käyttäjät voivat myydä ruoka-annoksia tai elintarvikkeita toisille palvelun käyttäjille. Palvelun tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Työryhmiin osallistui joukko vapaaehtoisia, eri syistä kiertotaloudesta kiinnostuneita yksityishenkilöitä sekä aiheeseen sidoksissa olevien organisaatioiden edustajia. Osallistujat rekrytoitiin sosiaalisessa mediassa ja henkilökohtaisilla yhteydenotoilla. Aineisto analysoitiin grounded theory -tutkimusmenetelmään nojautuen. Aineiston ollessa lähes yksinomaan laadullista, ovat myös sen tulkinnat tekijän parhaan tiedon mukaisesti johdettuja. Tämä on tyypillistä aineistolähtöiselle teorialle. Tutkielman empiirisessä osiossa eri työskentelysessioiden kuvauksissa esitellään toisaalta ryhmän tekemiä, palvelua koskevia oivalluksia ja kerrotaan, kuinka näihin päästiin. Jokaisen sessiokuvauksen lopussa on arvioitu ryhmätyön sujumista eri näkökulmista. Keskeisimmät ilmiöt on havainnollistettu eri käsitteitä ja niiden ominaisuuksia erittelevin kuvioin. Tutkielman johtopäätökset pohjautuvat näihin havaintoihin. Tutkimuksesta saatiin sen luonteen vuoksi kahdenlaisia tuloksia. Toiset koskevat tapaustutkimuksen kohteena ollutta palvelua ja sen kehittämistä ja toiset liittyvät itse työskentelymenetelmään. Tapaustutkimuksen tulokset esitellään tässä tutkielmassa omana lukunaan ja menetelmään liittyvät löydökset ja niistä johdetut ja kiteytetyt teoreettiset päätelmät omanaan. Jälkimmäinen pureutuu siihen, mikä on tämän tutkielman varsinainen aihe: kuinka erilaisia yhteiskehitysryhmiä tulisi luotsata parhaan tuloksen saavuttamiseksi ja sudenkuoppien välttämiseksi. Tutkielman tulosten keskeisin oivallus liittyy ryhmäkokemuksen ja tuloksellisuuden selkeään yhteyteen. Motivoitunut ja ryhmän ominaisuudet huomioiden fasilitoitu työryhmä kykenee yleensä saamaan aikaan hyviä tuloksia. Tällaisen ryhmän osallistujat kokevat onnistumisen iloa, joka usein johtaa entistä parempiin suorituksiin. He kokevat, että eivät ole vain antavana osapuolena, vaan he viihtyvät ja tuntevat, että heidän suoritustaan arvostetaan. Nämä asiat luovat myös edellytykset hyvän työskentelyilmapiirin ja -vireen säilymiselle kokoontumisesta toiseen