Social Media Strategy to Aid Recruitment Process : case: Konecranes

This thesis work was done for Konecranes Finland, a Finnish-based international manufacturer of industrial cranes and maintenance services. The goal of this thesis study was to come up with an initial social media strategy from a recruitment point-of-view. The company had noticed the need to become more active and visible on social media and thus reach more potential job candidates. Employer branding was also something that had not been anybody’s duty for some time, so the purpose of this work was to consider the strategy regarding the employer branding aspect as well. The theoretical framework focused, on a subject level, on recruitment process, social recruiting different social media strategies, benchmarking and research methods. Due to the nature and schedule of the thesis, it was decided that employer branding would be dropped out since it, alone, is a rather large entity. The practical execution of the thesis consisted of two parts: research interviews and benchmarking phase. Theme interview was chosen as the primary research method since it enabled getting diverse and honest answers from a small group of people. The research groups (2) consisted of 9 Konecranes’ managers and employees and 10 college and university students from different branches. The Konecranes interviews consisted of 8 themes: background and current job description, current recruitment methods, social media activity and knowledge, social media in recruitment, social media in the future, finding ideal candidates, difficult niche target groups and student recruitment. As for the student interviews, the respective themes were study branch and background, employment views, personal use of social media, job seeking methods, the impact of social media content, the future of social media and the meaning of a good employer brand. In the completely personally implemented benchmarking phase, Konecranes’ and three other companies’ social media activity and corporate web pages were compared. As results of these interviews, the relevant themes that came up were, but not limited to: investing in employer brand, systematicity in social media and applying it to recruitment and the lack of versatile content, internal collaboration and general knowledge in terms of social media. In student interviews, it came up that the power of social media continues to be enormous and that the way employers invest in it says a lot about them. They also wished to see more casual content and content that appeals to the target group on a personal level. Some development suggestions to Konecranes were taking up a new project, thesis work or equivalent to further investigate their employer brand, trying out and adapting new channels and targeted advertising to their strategy, acknowledging the importance of social media in HR planning and strategy and editing the social media content to promote employer brand as well as the company’s values.Tämä opinnäytetyö on tehty Konecranes Finlandille, suomalaiselle teollisuusnostureita ja kunnossapitopalveluita tarjoavalle kansainväliselle yritykselle. Työn tavoitteena oli muodostaa alustava sosiaalisen median strategia rekrytoinnin näkökulmasta. Yritys oli huomannut tarpeen tulla aktiivisemmaksi ja näkyvämmäksi sosiaalisessa mediassa ja tätä kautta tavoittaa myös enemmän työnhakijoita. Työnantajamielikuva oli myös asia, joka ei ollut ollut kenenkään vastuulla hetkeen, joten työn tarkoituksena oli pohtia strategiaa myös tältä kannalta. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin yläaihetasolla rekrytointiin, sosiaaliseen rekrytointiin, erilaisiin sosiaalisen median strategioihin, benchmarkingiin ja tutkimusmenetelmiin. Työn luonteen ja aikataulun johdosta työnantajamielikuva päätettiin jättää kokonaan pois viitekehyksestä, sillä se on omana kokonaisuutenaan jo hyvin suuri. Työn varsinainen toteutus koostui kahdesta osasta: tutkimushaastatteluista ja benchmarking-osuudesta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä se mahdollisti monipuolisten ja rehellisten vastausten saamisen pieneltä joukolta. Tutkimusryhmät koostuivat 9:stä Konecranesin esimiehestä ja työntekijästä ja 10:stä opiskelijasta eri aloilta. Konecranesin osalta haastatteluissa oli 8 teemaa: tausta ja nykyinen työnkuva, nykyiset rekrytointimenetelmät, aktiivisuus ja osaamistaso sosiaalisessa mediassa, sosiaalinen media rekrytoinnissa, sosiaalisen media merkitys tulevaisuudessa, ihanteellisten työntekijöiden löytäminen, hankalat kohderyhmät ja opiskelijoiden rekrytointi. Opiskelijoiden haastatteluissa teemoina olivat opinala ja kokemus, työllistyminen, henkilökohtainen sosiaalisen median käyttö, työnhakumenetelmät, sisällön vaikutus sosiaalisessa mediassa, sosiaalisen median tulevaisuus ja työnantajamielikuvan vaikutus. Itse suoritetussa benchmarking-osuudessa verrattiin Konecranesin ja kolmen muun yrityksen sosiaalista mediaa ja kotisivuja. Keskeisinä tuloksina haastatteluissa nousivat esiin eritoten työnantajamielikuvaan panostaminen, systemaattisuus sosiaalisen median ja sen rekrytointiin soveltamisen suhteen sekä monipuolisen sisällön, organisaation sisäisen yhteistyön ja yleisen osaamisen puute. Opiskelijahaastatteluissa nousi esille, että sosiaalisen median voima on valtava ja se miten työnantajat siihen panostavat kertoo heistä paljon. He toivoivat näkevänsä enemmän myös rentoa ja kohderyhmään vetoavaa sisältöä. Kehittämisehdotuksiksi yritykselle lukeutui uuden projektin tai opinnäytetyön tekeminen keskittyen työnantajamielikuvaan, uusien kanavien kokeilu ja haltuunotto sekä kohdennettu mainonta, sosiaalisen median tärkeyden huomioiminen jo henkilöstösuunnittelussa sekä sisällön muokkaaminen työnantajamielikuvaa ja yrityksen arvoja promotoivaksi