Kela-siirron vaikutuksia Tampereen sosiaalitoimen työntekijöiden kokemana

Perustoimeentulotuen Kela-siirto astui voimaan 1.1.2017. Opinnäytetyön tarkoituksena oli teemahaastattelun avulla selvittää, miten ja millä välineillä Kela tunnistaa sosiaalityön tarpeessa olevat asiakkaat sekä ohjaa heitä Tampereen kaupungin sosiaalitoimen palveluihin. Kaikki kuusi vastaajaa olivat Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön työntekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa Kelalle tietoa asiakasohjauksen ja yhteistyön sujumisesta sekä kehitystarpeista Tampereen sosiaalitoimen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimustulokset osoittivat, että Tampereen sosiaalitoimen sosiaalityön ammattilaisilla on huoli siitä, tunnistetaanko sosiaalityön tarpeessa olevia asiakkaita Kelassa. Välineiksi asiakkaiden tunnistamiseen ehdotettiin tiliotteiden tarkkaa seurantaa sekä tarkistuslistaa. Tuloksista kävi ilmi, että asiakasohjaus oli pääosin toimivaa, mutta siinä koettiin olevan vielä kehitettävää. Kelan ja sosiaalitoimen välistä yhteistyötä pidettiin liian vähäisenä, eikä tiedonkulku ollut riittävää. Kelan ja sosiaalitoimen välinen työnjako koettiin edelleen epäselvänä. Lisäksi aineistosta nousi esille kehitysehdotuksia perustoimeentulotuen myöntämiseen. Johtopäätöksissä nostetaan esiin kehitystarpeita asiakkaiden sosiaalityön tarpeen tunnistamiseen Kelassa sekä asiakasohjaukseen, yhteistyöhön ja toimeentulotuen myöntämiseen liittyvissä asioissa. Keskeisimmät kehitysehdotukset liittyivät sosiaalityön toimintatapojen tuntemisen lisäämiseen, harkinnan käyttämisen tärkeyteen perustoimeentulotukea myönnettäessä sekä yhteistyön ja tiedonkulun lisäämiseen. Perustoimeentulotuen myöntämiseen ja asiakkaan kohtaamiseen tulisi varata riittävästi aikaa, jotta pystyttäisiin arvioimaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti. Yhteisten kommunikointivälineiden kehittäminen mahdollistaisi sujuvan asiakasohjauksen ja parantaisi Kelan ja Tampereen sosiaalitoimen välistä yhteistyötä.The purpose was to find out social workers’ experiences of how Kela recognizes clients who need support from social services and guides them to social welfare office of Tampere. The aim was to produce information for Kela about how to improve client guidance and co-operation. The thesis was qualitative in nature. The data were collected through semi-structural theme interviews and analyzed using content analysis. The results revealed that the respondents were worried about that the clients in need of social work are not recognized in Kela. Checking clients’ bank account statements and getting carefully acquainted with clients’ situation were mentioned as a way to indentify clients. Most of the respondents agreed that the client guidance works well, but it still needs development. Respondents hoped for more communication tools so that the co-operation and interaction between the social welfare office and Kela could be more effective and employees could get more information of their mutual clients. There were also development suggestions concerning the processing and granting of basic social assistance. Based on the results of this thesis it would be important to increase co-operation between Kela and the social welfare office in Tampere. Kela should attach more knowledge about social work into their working policies so that they could properly recognize clients in need of social work