Esiopetuksen laadunarviointi lapsen ja vanhemman osallisuuden näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida esiopetuksen laatua lasten ja heidän vanhempiensa kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää toimeksiantajan organisaatiossa. Tulosten perusteella esiopetuksen laatua voidaan kehittää osallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen kohderyhmä oli kunnan esikoulua käyvät lapset, heidän vanhempansa ja esikouluopettajat. Vastausprosentit olivat lapset 44, vanhemmat 34 ja esikouluopettajat 70. Lapset saivat vaikuttaa hyvin paljon yhdessä toisten lasten kanssa, leikkiin ja ulkoiluun. He toivat esille esiopetuksen oppimiskokonaisuuksiin kuuluvia sisältöjä, joihin he voivat vaikuttaa itse, yhdessä aikuisen ja toisten lasten kanssa. Lapset haluaisivat vaikuttaa lähiyhteisöön, ruokaan liittyviin asioihin, leikkiin liikkumiseen ja ulkoiluun. Vanhemmat olivat tyytyväisiä esiopetuksen järjestelyihin ja tiedon saantiin, esiopetuksen ympäristöön, ammattitaitoiseen henkilökuntaan, lapsen oppimiseen, leikkiin, monipuoliseen toimintaan ja esiopetuksen laatuun. Vanhempien osallisuus oli vähäisempää osallisuudessa esiopetuksen suunnitteluun, toiminnan toteuttamiseen ja arviointiin. Kehittämisehdotuksia vanhemmat toivat esille käytännön järjestelyistä, esiopetuksen sisällöstä, tiedottamisesta, yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Esikouluopettajien mukaan esiopetuksen järjestäminen, tiedotus ja yhteistyömahdollisuudet olivat toimineet hyvin vanhemmille ja lapsille. Heidän mahdollisuutensa vaikuttaa esiopetuksen suunnitteluun ja toimintaan, koettiin vähäisem-mäksi. Kehitysehdotuksina oli lisätä mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja osallisuuteen lapsille ja vanhemmille. Avainsanat esiopetus, laadunarviointi, osallisuus, kehittäminenThe purpose of this study was to assess the quality of pre-primary education based on the experiences of children and their parents. The aim was to produce knowledge that can be utilised in the client organisation. Based on the results, the quality of pre-primary education can be developed from the perspective of involvement. The qualitative and quantitative research approaches were used in this study. The target group included children attending pre-primary education in the municipality, their parents, and kindergarten teachers. The response rate was 44 for children, 34 for parents and 70 for kindergarten teachers. The children had good opportunities for exerting influence in playing and spending time outdoors together with other children. They brought up contents related to learning modules that they can affect personally or together with adults or other children. The children expressed interest in influencing their local community, food-related issues, playing, physical activity and spending time outdoors. The parents were satisfied with the arrangements for pre-primary education and the provision of information, the environment of pre-primary education, proficient staff, children's learning, playing, versatile activities and the quality of pre-primary education. The parents were less involved in planning pre-primary education, and the implementation and assessment of activities. The development suggestions submitted by the parents concerned practical arrangements, the contents of pre-primary education, provision of information, cooperation, and interaction. According to the kindergarten teachers, the arrangements for pre-primary education, provision of information and opportunities for cooperation worked well for both parents and children. Their opportunities for influencing the planning and activities of pre-primary education were considered more limited. Their development suggestions dealt with increasing the opportunities of children and parents for interaction and involvement. Keywords Pre-primary education, quality assessment, involvement, developmen