Delaktighet för vuxna med funktionsnedsättning inom arbetslivsorienterad verksamhet : Erfarenheter ur ett personalperspektiv

Syftet för denna studie är att undersöka hur man främjar delaktigheten för personer med funktionsnedsättning inom den arbetslivsorienterade verksamheten. Studien redogör för hurudana arbetssätt som används av personalen på Södis serviceenhet i Borgå. Frågeställningarna för studien är: hurudana arbetsmetoder använder handledarna för att främja brukarnas delaktighet på Södis serviceenhet och hur syns brukarnas delaktighet i det vardagliga arbetet enligt personalen? Uppdragsgivaren för denna studie är den Socialpedagogiska föreningen i Finland rf. För att få fram personalens erfarenheter användes kvalitativ fokusgruppintervju som metod. Intervjun ägde rum vid två separata tillfällen där sammanlagt sex av tio personalmedlemmar deltog. Svaren bearbetades och analyserades med innehållsanalys. Den teoretiska delen av arbetet behandlar hur begreppet delaktighet kan uppfattas ur olika perspektiv, samt vad det innebär för individen att känna sig delaktig i arbetslivet. Den socialpedagogiska aspekten av delaktighet lyfts också fram i texten, samt vad som är syftet med delaktighetsfrämjande arbete. Resultaten av intervjun påvisar att personalen på Södis serviceenhet inte använder några specifika metoder i sitt arbete för att främja brukarnas delaktighet. Personalen uppfattar delaktighetsfrämjande arbete som ett tankesätt som genomsyrar hela verksamheten på enheten. De strävar efter att skapa mycket val- och påverkningsmöjligheter i vardagen för de individuella brukarna. Alternativa kommunikationsmetoder används också i vardagen för att bättre lära känna till brukarnas önskemål. För att försäkra brukarnas delaktighet i planeringen av verksamheten använder handledarna metoder som t.ex. personcentrerad planering (PCP) och säsongssamtal. En av de viktigaste uppgifterna i det delaktighetsfrämjande arbetet är enligt personalen koordineringen av brukarnas individuella önskemål med de resurser som enheten har till sitt förfogande. Personalen anser att alla av brukarna på Södis är delaktiga i vardagen på serviceenheten, även om det tar sig i uttryck på olika sätt för varje brukare.Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka kehitysvammaisten henkilöiden osallisuutta tuetaan päivätoiminnassa työ- ja toimintakeskuksissa. Tutkimuskysymykset käsittelevät mitä työmenetelmiä ohjaajat Porvoon Södis palvelukeskuksessa käyttävät työssään edistääkseen palvelunkäyttäjien osallisuutta, sekä miten palvelukeskuksen asiakasosallisuus työntekijöiden mielestä näkyy toiminnassa. Työn toimeksiantaja on Suomen sosiaalipedagoginen seura ry. Tutkimus toteutettiin laadullisena ryhmähaastatteluna, joka suoritettiin kahtena eri tilaisuutena. Haastatteluun osallistui kuusi Södiksen kymmenestä henkilökunnan jäsenestä. Tutkimustulosten työstö- ja tulkintamenetelmänä käytettiin sisältöanalyysia. Työn teoreettisessa osassa käsitellään osallisuuden käsitettä eri näkökulmista ja osallisuuden merkitystä työelämässä pohditaan. Myös osallisuuden sosiaalipedagogisia piirteitä korostetaan, kuten myös sitä mitä osallisuutta edistävä työ varsinaisesti tarkoittaa. Tutkimustuloksissa ilmenee, että kyseisessä palvelukeskuksessa käytettään harvoin tiettyjä menetelmiä osallisuuden edistämiseksi. Ohjaajat kokevat osallisuutta edistävän työn ennemmin ajattelumallina joka sisältyy työhön, kuin varsinaisena työmenetelmänä. Henkilökunta pyrkii työssään tarjoamaan palvelunkäyttäjille mahdollisuuksia valita ja vaikuttaa arkeensa, joten tarjolla olevien resurssien yhteensovittaminen on tärkeä osa ohjaajien työtä. Työmenetelmät joita käytetään ovat henkilökeskeinen suunnittelu ja sesonkikeskustelut. Henkilön osallisuutta ryhmään ja arkeen tuetaan tutustumalla palvelunkäyttäjien toiveisiin hyödyntäen mm. korvaavia kommunikointimenetelmiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat ohjaajien kokevan palvelunkäyttäjien olevan osallisia Södiksen toiminnassa kukin omien edellytyksiensä mukaan.The aim of this study is to research how participation for people with disabilities is promoted within work activity centers. The research questions address which methods are used by the professionals at Södis activity center in Porvoo, and how the participation of the users can be seen in the activities. The commissioner for this study is the Finnish society of social pedagogy, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry. The study was carried out as a qualitative focus group interview at two separate occasions, where six out of the ten professionals working at the center participated. The results of the study were analyzed by using content analysis. The theoretical part of the study focuses on how the term for participation can be construed in different contexts and what participation signifies in relation to the labor market. The social pedagogical characteristics of participation are also discussed in the text, as well as what work promoting participation means. The results show there are no specific methods that are being used for promoting participation at Södis. Promoting participation is considered by the staff as a mindset that is included in the work. The staff aims to provide the users with opportunities to choose or affect their work or their groups. This connotes to the staff needing to coordinate the activities based on the available resources. The methods that are being used at the activity center are person centered planning (PCP) and seasonal meetings. Participation in the work group and everyday activities is considered important by the staff. Because of this they aim to get to know the user’s request. They work for this by using alternative means of communication. The results of the study show that the staff experiences that all users at Södis are able to participate in the activities within the limits of their own abilities