1800-luvun vinjetin konservointi

Opinnäytteessä konservoitiin 1800-luvun vinjetti. Vinjetti tarkoittaa tässä asiayhteydessä teatterikulissia, joka on pienemmän kokoinen kuin suuremmat sivukulissit. Kyseinen vinjetti on osa suurempaa tyyppikulissien kokoelmaa, joka on ollut käytössä Turun ruotsalaisessa teatterissa. Kokoelma on sittemmin lahjoitettu Helsingin Teatterimuseolle. Maalarina on todennäköisesti toiminut, perintötiedon mukaan, ruotsalainen kulissimaalari Carl Grabow. Vinjetistä tehtiin vauriokartoitus ja konservointia varten tarvittavat materiaalitutkimukset ennen konservointisuunnitelmaa ja varsinaisia toimenpiteitä. Niiden perusteella voitiin valita soveltuvat konservointimenetelmät sekä käytettävät materiaalit. Syvempää materiaalien tutkimusta ei tehty, sillä työssä haluttiin keskittyä vain tehtävän konservoinnin kannalta olennaisiin materiaalien selvityksiin. Konservointisuunnitelmassa ehdotetuista käytettävistä materiaaleista valittiin ne, jotka koettiin fyysisiltä ominaisuuksiltaan toimivimmiksi käytännöntyössä. Suuritöisin konservointia vaativa osa oli kahden suuren repeämän paikkaus ja retusointi. Ne heikensivät vinjetin visuaalista sekä rakenteellista kuntoa huomattavasti. Pinnan liimamaali oli alkanut osittain rapistua, etenkin deformaatioiden ja vaurioalueiden ympäriltä ja tarvitsi maalinkiinnitystä. Vinjetti oli kauttaaltaan todella pölyinen, mikä harmaannutti maalipinnan värimaisemaa ja vaati kokonaisvaltaista kuivapuhdistusta. Kosteusvaurioista häivytettiin ainoastaan niiden pahimpia tummia raitoja kevyesti retusoimalla. Pieniä naulanreikiä kankaassa ei paikattu, keskitaitoksen maalipinnan kulumaa ei retusoitu eikä myöskään havaittuja päällemaalauksia poistettu tässä työssä, sillä ne sisältävät vinjetin käyttöhistoriaan liittyvää informaatiota. Nämä konservointitoimenpiteet toivat selkeämmän visuaalisen ilmeen vinjetille ilman, että sen käyttöesineenä sisältämää informaatiota menetettiin ja se on nyt näyttelykelpoinen kappale edustamaan tyyppikulisseja ja teatteritoiminnan historiaa.The aim for this thesis was the conservation of 19th century theatrical scenery piece which is a part of a larger collection of scenery pieces in the Theatre Museum of Helsinki. The collection was originally donated from the Swedish Theatre of Turku. There is heritage information that the scenery pieces are probably painted by a Swedish scenery artist, Carl Grabow. Before any conservation procedures damages in the object were surveyed. Only necessary tests were carried out concerning which materials to choose for conservation. Literature and some previous related researches were used to build a context to this object. A conservation plan was made based on these tests and studies. The greatest challenge was mending two large tearings in the painted fabric which were impairing the aesthetical and structural condition of the scenery piece considerably. The distemper paint on the fabric was partly cracked, especially around deformations and other damaged areas. The crackled paint needed consolidation and the deformations in fabric had to be straightened. The scenery piece was fully covered with dust which flattened the colors of the painting. The dust had to be removed with dry cleaning methods. Dark lines of water in the damaged areas were lightly faded by retouching. Small nail holes in the fabric were not mended, the middle fold with some missing paint layers was not retouched and the later added overcoating was not removed because these details include essential information about the history and use of the object. These conservation measures cleared up the visual appearance and the structural condition of the scenery piece without erasing any historical information. The scenery piece is now in representative condition for museum exhibition