Arvoa koulutuspolulle : Palvelumuotoilua kansanopistossa

Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistukset ovat parhaillaan käynnissä. Uusi rahoitusjärjestelmä koskien vapaata sivistystyötä on suunnitelmien alla. Uuden rakenneuudistuksen tavoitteena on luoda riittävän suuria oppilaitoksia, jotta toiminnan laatu ja vaikuttavuus voidaan varmistaa. Asetelma on johtanut kansanopistot kilpailuun opiskelijoista. Uudistukset vaativat kansanopistoja löytämään uusia menetelmiä, jotta ne voisivat säilyä elinvoimaisena ja toteuttaa laadukasta opetustyötä. Kehittämistehtävän tarkoitus on etsiä uusia keinoja, joilla kansanopisto voi tuoda koulutuspalveluihinsa lisäarvoa tai jopa löytää uusia kustannustehokkaita palveluita sekä kehittää markkinointiaan. Tutkimus keskittyy yhteen organisaatioon eli Varsinais-Suomen Kansanopistoon (myöhemmin VSKO). Tutkimus on laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta ja tavoitteena on kohdeyrityksen asiakasymmärryksen lisääminen koulutuspalveluiden suhteen palvelumuotoilun keinoin. Teorian viitekehys tukeutuu palvelumuotoilun menetelmiin sekä työkaluihin. Lisäksi teorian kautta pohditaan nonprofit-organisaatioiden markkinointia ja arvon muodostuksen tärkeyttä. Työ tuo esille asiakaslähtöisyyttä ja etenkin sen merkitystä palveluiden kehittämisessä sekä uusien luomisessa. Teoreettinen osa käsittelee lyhyesti kohdeyrityksen toimintaa sekä vapaan sivistystyön toimintakenttää. Teorian ja empiirisen tiedon avulla etsitään sopivia palvelumuotoilun työkaluja Varsinais-Suomen Kansanopistolle koulutuspalvelun kehittämiseen, markkinointiin sekä tehokkuuden arviointiin. Lisäarvoa tutkimukselle tuodaan käyttämällä benchmarkkausta toiseen vapaan sivistystyön oppilaitokseen Ruotsissa. Tutkimus selvittää, millaisia työkaluja palvelumuotoilu voi tarjota oppilaitokselle ja miten niitä voidaan hyödyntää. Kehitystehtävän myötä erilaisten menetelmien käyttö tuli tutuksi koko työyhteisölle nostamalla samalla koko organisaation osallistumisaktiivisuutta kehitystyöhön. Kehittämistehtävälle asetut tavoitteet ovat suurelta osin saavutettu, vaikkakin varsinaiset kehittämistyön hyödyt voidaan arvioida tarkemmin vasta myöhemmin. Kehittämishanke on kuitenkin opinnäytetyön myötä juurrutettu Kansanopistoon ja etenkin benchmarkkauskumppanuuden myötä, on kehittämishankkeen jatkuminen helpommin turvattavissa mahdollisen hankerahoituksen kautta.Structural reforms of secondary education and liberal adult education are currently underway. A new funding system for free education is planned. The aim of the restructuring is to create sufficiently large educational institutions to ensure the quality and effectiveness of the activities. This setting has institutes competing for students. The reforms require folk high schools to find new ways to stay viable and carry out high-quality education. The aim of the development task is to find new ways for folk high schools to bring added value to their educational services or even to find new cost-effective services and to develop their marketing. The study focuses on one organization, namely the Southwest Finland Folk High School (later VSKO). The study is a qualitative study and the aim is to increase the target company's understanding of the customer's by means of service design with regard to training services. The theoretic framework relies on service design methods and tools. In addition, through the theory, the marketing of non-profit organizations and the importance of value creation are considered. The work highlights customer orientation and, in particular, its importance in developing services and creating new ones. The theoretical part deals briefly with the activities of the portfolio companies and the scope of the free education. Theoretical and empirical information is used to find suitable service design tools for the VSKO for the development, marketing and evaluation of the efficiency of the education services. Value is added to the study by using benchmarking to a liberal adult education institute in Sweden. The study explores the kinds of tools service design can offer to an institution and how to utilize them. Through the development task the use of various methods became familiar to the entire workplace while increasing the organization's participation in development work. The goals set for the development task are largely achieved, although the actual benefits of development can only be evaluated later. However, as a result of the project, the development project has struck root, and especially through the benchmarking partnership, it is possible to secure the continuation of the development project through possible project fundin