Nuorisopsykiatrisen potilaan hyvinvoinnin tukeminen liikunnan avulla : Ohjausvideon tuottaminen

Tutkimusten mukaan liikkumisen ja liikunnan vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin tiedetään positiivisiksi. Liikunnalla pystytään edistämään mielenterveyttä, tehostamaan hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan harrastaminen ehkäisee mielenterveysongelmia sekä tukee psyykkisiä voimavaroja laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Yksilö voi liikunnan kautta saada onnistumisen kokemuksia, kokea pärjäävyyttä, pystyvyyttä, kyvykkyyttä ja voimaantumista. Väestön liikkumisen edistämisen avulla on mahdollista saavuttaa kohentunutta mielialaa, vahvistaa elämänhallinnan tunnetta sekä poistaa ahdistuneisuutta. Liikunta tarjoaa lisäksi mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, rauhoittumiseen, rentoutumiseen, omaan aikaan, virkistymiseen ja vaihtelun saamiseen. Näyttää myös siltä, että lasten ja nuorten fyysisellä aktiivisuudella voisi olla positiivinen vaikutus itsetuntoon, masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin. Fyysisen aktiivisuuden heikkeneminen sekä istumisen lisääntyminen ovat kaikkien ikäluokkien ongelmia. Kun huoli lasten ja nuorten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta on noussut, on samaan aikaan heidän kasvu- ja elinympäristönsä muuttunut epäedullisemmaksi myönteisen liikuntaorientaation sekä terveiden elintapojen omaksumisen kannalta. Fyysistä aktiivisuutta merkittävästi vähentänyt tekijä on ollut viestintä- ja tietotekniikan nopea kehittyminen. Nuoret viettävät aikaa yhä enemmän Internetin sekä tietokoneiden ääressä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja osana Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta, jossa ovat mukana kaikki Suomen yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Työssä tuotettiin video ja tekstisisältö nuorisopsykiatrisen potilaan digihoitopolulle tietomoduuliin, jossa tietosisällön ja videon tavoitteena oli tukea nuorisopsykiatrisessa hoidossa olevan nuoren potilaan hyvinvointia lisäämällä hänen tietouttaan liikunnan merkityksestä mielenterveyteen. Työn tavoitteena oli saada psykiatrisessa hoidossa oleva nuori osallistumaan mahdollisimman paljon omaan hoitoonsa liikuntaa apuna käyttäen, samalla onnistumisen tunteita saaden.Research suggests that exercise and the effects of exercise on mental well-being are known to be positive. Exercise can improve mental health, enhance treatment and rehabilitation. Physical exercise prevents mental health problems and supports mental faculties extensively in multiple ways. An individual can achieve a sense of success, a sense of being able and capable, and experience empowerment through exercise. With the help of promoting exercise in the general population, it is possible to achieve increased mental well-being, strengthen life coping skills and reduce anxiety. Exercise also provides opportunities to social interactions, to unwind, to relax, to enjoy time alone, to refresh and to get variety. It also appears that physical activity among children and adolescents can have positive effect on self-esteem, on depression and in anxiety disorders. The decrease in physical activity and an increasingly sedentary lifestyle are problems that occur in every age group. When a concern on lesser physical activity amongst children and adolescent has risen, simultaneously their growth- and living environment has changed unfavourable for a positive physical orientation and the adoption of healthy ways of living. Fast improvements in communications and computer technologies have significantly reduced physical activity. Adolescents spend increasingly more time on the Internet and in front of computers. The thesis was carried out as a development project and as a part of Virtuaalisairaala 2.0 – development project, in which all the Finnish university hospitals are a part of. The video and the text were produced to the information module as a part of digital clinical pathway, where the goal of the data content was to support a pediatric psychiatric patient’s well-being and increase knowledge on the effects of physical activity on mental health. A goal of the thesis was to enable a pediatric psychiatric patient’s part taking in their own treatment while exploiting exercise as a way to also achieve emotions that support success