Perusterveydenhuollon hoitohenkilökunnan kokemuksia ammattitaitonsa kehittämisestä jatkohoitopotilaan hoitotyössä

Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena Kurikan akuutti- ja kuntoutusosaston hoitohenkilökunnalle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia omasta ammattitaidostaan perusterveydenhuollossa sekä heidän valmiuksiaan kehittää hoitoa jatkohoitopotilaan hoitotyössä. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, onko hoitajien ammattinimikkeiden erolla vaikutusta kokemuksiin hoidon toteuttamisesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin hoitotieteellisten tietokantojen sekä Internet- ja kirjalähteiden perusteella. Teoriaosuus sisältää tietoa hoitajasta, hoitajan ammattitaidosta- sekä ammattitaidon kehittämisestä, perusterveydenhuollosta sekä potilaan jatkohoidosta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia- sekä valintakysymyksiä. Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä SPSS-tilasto-ohjelmaa sekä avoimien kysymyksien aineisto analysointiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella hoitohenkilökunta koki oman ammattitaitonsa myönteiseksi, mutta he tiedostivat hoitotyön elinikäisen oppimisen tarpeen. Tulosten perusteella potilaiden siirtovaiheen puutteelliset jatkohoito-ohjeet koettiin suurimpana hoidon toteuttamisen haasteena. Hoitohenkilökunnan mielestä laajaa ammattitaitoa voitaisiin kehittää sekä ylläpitää koulutuksilla ajankohtaisiin uusiin hoitomenetelmiin sekä -välineisiin.This bachelor’s thesis is carried out as a qualitative research for nursing staff in the acute and rehabilitation ward in Kurikka. The purpose of this study was to find out the nurses’ experiences of their own professional skills in primary health care and their abilities and skills in developing nursing in follow-up care patient’s nursing. The study also wanted to find out whether the differences in the nurses’ professional titles affect their experiences on the implementation of nursing. The theoretical framework for this thesis is based on nursing scientific databases, Internet and book references. The theory part contains information about nurse, nurse’s professional skills and development in professional skills, primary health care and a patient’s follow-up care. The research was executed with a questionnaire, containing both open-ended questions and multiple-choice questions. The collected data was analysed with the SPSS-statistical program and the data from open-ended questions was analysed by inductive content analysis. Based on the results of the study, the nursing staff experienced their own professional skills positive, but they acknowledged the lifelong need to learn in nursing. Based on the results, insufficient follow-up care instructions, when the patient is transported to another unit, were experienced as the biggest challenge in the implementation of the treatment. According to the nursing staff, wide professional skills could be both improved and maintained with courses about current new treatment methods and equipment