Hiilipiirroksen vesipesu ja pesumetodien testaus

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vanhalle ja happamoitumisreaktion aloittaneelle hiilipiirrokselle paras vesipesumetodi suorittamalla lukuisia vesipesumetoditestejä. Eri metodit joita opinnäytetyössä suunniteltiin testattavan, olivat: kapillaaripesu imupaperin päällä, kellutuspesu tuen kanssa, verkkopesu ja imupöydän avulla tehtävä vesipesu. Opinnäytetyössä pestävä teos oli Albert Gebhardin piirtämä, vuonna 1889. Hän oli aikanaan pidetty rehtori Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja hiilipiirroksen hän oli piirtänyt omien taideopintojensa aikana. Piirroksessa aiheena on vanha parrakas mies. Teos on tärkeä osa suomalaista taiteenhistoriankehitystä ja sen tuhoutumisen estäminen onkin siksi tärkeää. Teos on hyvin huonossa kunnossa. Siinä on paljon repeämiä ja paperi on hyvin haurasta ja tummunutta. Tämä viittaa siihen että hiilipiirroksessa on alkanut sisäinen happamoitumisprosessi, joka pahimmillaan voi johtaa paperin rakenteen tuhoutumiseen. Vesipesulla pystytään jonkin verran poistamaan näitä happamoitumisprosessista syntyneitä haittoja sekä hidastamaan sitä. Tämän vuoksi katsottiin että vesipesu on tarpeellinen vaikka se sisältääkin riskejä. Hiili on merkintäaineena hyvin helposti paperin pinnasta irtoava. Paperin kuvapuolelle osuva vesi voisi siis pahimmillaan irrottaa hiilipartikkelit, jolloin kuva voisi kadota. Tämän riskin takia olikin tärkeää löytää sellainen vesipesumetodi, josta ei muodostuisi mekaanista rasitusta kuvapinnalle ja joka muutenkin olisi hellä huonokuntoiselle työlle, mutta olisi tarpeeksi tehokas poistamaan happamuutta. Vesipesumetoditestien perusteella, hiilipiirroksen pesumetodiksi valittiin verkkopesu. Huomattiin että verkkopesussa testipaperit pääsivät runsaasti veden kanssa tekemisiin versopuolen kautta jolloin ne puhdistuivat tehokkaasti. Samalla käsittely tuntui turvalliselta eikä kuva-alalle päässyt juurikaan vettä. Verkkopesun jälkeen teos puhdistui paljon ja siitä irtosi runsaasti keltaista hapanta ainesta. Hiilipiirros taustattiin japaninpaperiin vehnätärkkelysliisterillä pöytäänliimaus -tekniikalla. Taustauksen yhteydessä teoksen irtopaloja kiinnitettiin teokseen takaisin niiden omille paikoilleen. Toimenpiteiden jälkeen teos ei ole enää välittömässä vaarassa tuhoutua; sen happamoitumisprosessi on hidastunut ja se on tuettuna siten, ettei se repeä tai hajoa yhtä helposti kuin ennen konservointia.The goal of this thesis was to find the best washing method for an old charcoal drawing. Capillary washing on a wet blotter paper, floating washing with a support, net washing and washing on a suction table were tested before the conservation. The drawing to work on presents an old beardy man, made by Albert Gebhard in 1889. Gebhard made the drawing during his art studies in the Drawing School of Finnish Art So- ciety. The drawing is an important part of the Finnish art history progress, and therefore, the stopping of its deterioration is essential. The drawing is in a very bad state. There are many tears in the fragile paper. The colour of the paper is yellow, which indicates the beginning of inner acidification process, which at its worst will lead to the decomposition of the paper’s structure. Washing would remove some of the acidic compounds and slow down the acidification. Therefore, the washing was considered important though risky. Charcoal detaches from the paper surface easily. If water touched the image, the charcoal particles could separate from the paper making the image vanish. Therefore, it was important to find a washing method that would not wear out the image mechanically and would be gentle for the feeble paper object. According to the tests, the best method was screen washing. In this method the test papers were affected by large amounts of water from the back, making the washing effective. The treatment seemed to be safe and no water got on the image. The washing removed a lot of yellow acidic substance from the drawing. After washing it was lined to a table with Japanese tissue and wheat starch paste. After the treatments the drawing is not in an immediate danger of decomposition. Its acidification has slowed down and it is supported. Therefore, it will not break down as easily as it would have before conservation