Kustannuslaskenta yksityisessä metsätaloudessa

Metsänomistamisen muodot ovat muuttumassa lähiaikoina nykyisin omistaja sukupolven ikääntyessä. Metsän omistamisen muotojen sekä hallinnointimenetelmien kehittyessä tarkastellaan toimintaa uudesta näkökulmasta ja kannattavuudesta ollaan entistä kiinnostuneempia. Uusilla metsänomistajilla on myös eri intressit hallinnoinnin suhteen. Lähivuosina voimakas digitaalisoituminen luo oman vaatimuksensa toiminnan jatkamiseen. Työn tavoitteena on luoda yksityisen metsänomistajan käyttöön soveltuva sisäisen laskennan menetelmä kustannus- tai toimintolaskennan näkökulmasta. Metsätalouden harjoittajan toiminnan tavoitteena on kestävä metsätalous. Toiminnan jatkuminen huomioon ottaen yksi vaihtoehto tulevaisuuden hallinnointiin on yhteismetsä. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Työ toteutettiin Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan yksityisen metsätalouden harjoittajan toimintaan. Teoriaosuus keskittyy metsänomistamisen eri muotoihin sekä kustannus- ja toimintolaskennan osuuksiin. Pääaiheiden lisäksi teoriaosiossa käsiteltiin lisäksi viimeiaikojen muutoksia lainsäädäntöön, jotka vaikuttavat toimeksiantajan toimintaan. Empiirisesssä osuudessa tarkastellaan lähtökohtia ja toimintolaskentaa. Toimintolaskennnan laskentakohteiksi valittiin kolme eri metsätilaa, joille laskelmat toteuttiin. Osana toi-mintolaskentaa tarkasteltiin sivutoimintojen vaikutusta kokonaisuuteen. Kokonaisuutena toimintolaskenta soveltuu metsätalouden käyttöön. Työn lopputuloksina havaittiin toimintolaskennan vaativan nykyistä tarkempaa seurantaa työajan käytöstä. Toiminnan kehittäminen vaatii hallinnoinnin sähköistämistä, jotta toimintolaskenta pystytään ottamaan käyttöön. Tilojen valinta laskentakohteiksi auttaa huomioimaan tilojen si-säiset erot. Toimintolaskenta laskentamenetelmänä ottaa hyvin huomioon elinkeinonharjoittajan yleiset kustannukset kuten vakuutukset sekä kalustonhuollon. Toimintolaskennan haasteena on oman työn oikea arvostaminen ja ettei se vääristäisi laskennan tuloksia.Forest management and the various forms of forest holdings are developing in the near future. Because the current owner generation is ageing, changes will impact also the management and ownership forms of forest estates and their holdings. The next generation of forest owners will have a different interest towards owning a forest estate. Furthermore, digitalization is a further challenge for forest management. The objective of this thesis project was to make a calculation method based on either cost accounting or activity-based accounting for a private forest enterprise. The operational objective is sustainable development in forest holding management and the related activities, with joint ownership being one feasible option. The research was conducted as a qualitative study and it was commissioned by a private forest management entrepreneur from North Karelia. The theoretical part consists of an analysis of company types, cost accounting and activity-based cost accounting. The theoretical part also includes and analysis of latest significant changes in legistlation. The empirical part comprises a description of private forestry and an activity-based cost accounting calculation. The accounting sections and the related data were derived from three different forest management holdings and their respective activities. Based on the study, the results yielded indicated that activity-based cost accounting is suitable for utilization in forest management activities. Digitalization of the management is necessary for implementing activity-based cost accounting methods. Introducing the forest holding units as the applicable accounting units helps to observe all the costs incurred by private forest holdings and their management activities. Valuating one’s own work correctly is a challenge for activity-based accounting to avoid skewed calculation