Delaktighet med hjälp av teknologi? : En kvalitativ studie om hur spelet Apparatön kan främja delaktighet i barngruppen

Enligt forskning påverkar den teknologi som används på daghem barnens och pedagogers sätt att handla och interagera. Syftet med denna studie är att bidra till projektet Känn teknologin! i daghemmen med resultat om hur bra spelet Aparatön, som är utvecklat för förskolebarn och nu piloteras med mindre barn inom småbarnspedagogiken, anpassar sig som pedagogiskt verktyg i småbarnspedagogisk verksamhet. Dessutom vill vi ta reda på hur spelet bidrar till den delaktighetsfrämjande verksamhetskulturen på daghemmet. Forskningsfrågorna lyder: Hur bidrar användning av spelet Apparatön till en delaktighetsfrämjande verksamhetskultur på daghemmet? I vilken grad anpassar sig spelet Apparatön som ett pedagogiskt verktyg inom småbarnspedagogiken? Arbetet är ett beställningsarbete av Helsingfors stad och del av projektet Känn Teknologin! i daghemmen. Metoden vi använder är en kombination av observation och gruppintervju. Vårt urval består av de barn som redan spelat spelet Apparatön på daghemmet i fråga. Resultaten visar att spelet kan anpassa sig i småbarnspedagogisk verksamhet och att spelet kan främja delaktighet på daghem eftersom två av tre delaktighetdimensioner (Nivala & Ryynänen 2013) förverkligas under spelstunden. Eftersom pedagogen ansvarar för delaktigheten på daghemmet, bär pedagogen ansvaret för att spelet används på ett delaktighetsfrämjande sätt. Våra slutsatser tyder på att spelet kan användas inom småbarnspedagogisk verksamhet och på ett delaktighetsfrämjande sätt, men helst med de äldsta barnen.Earlier research shows that the technology used in early childhood education and care affects the way children and pedagogues act and interact. The purpose of this study is to provide results to the project Känn teknologin! i daghemmen about how well the game Aparaattisaari, developed for preschool and now tested with younger children in early childhood education and care, can be adapted as a pedagogical tool with younger children in daycare. We also want to know how the game contributes to an organisational culture that supports participation in daycare. The questions are: How does the use of the game Aparaattisaari contribute to an organisational culture that supports participation in early childhood education and care? In what extent can the game Aparaattisaari be adapted as a pedagogical instrument in early childhood education and care? The study is comissioned by Helsinki city and is part of the project Känn teknologin! i daghemmen. The method we use is a combination of observation and group interview. Our sample consists of the children who have already played the game Aparaattisaari in the specific daycare. The results show that the game can be adapted to use in early childhood education and care and that the game can support participation since the two out of three dimensions of participation (Nivala & Ryynänen 2013) are realised during the game. Since the pedagogue is responsible for participation in early childhood education and care, has he/she the responsibility that the game is used in a way that promotes participation. Our conclusions say that the game can be used in early childhood education and care and in a way that promotes participation, but preferably with the oldest children.Aikaisempi tutkimus osoittaa, että teknologia jota käytetään päivähoidossa vaikuttaa lasten ja kasvattajien käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarjota Känn teknologin! i daghemmen –projektille tuloksia siitä, kuinka hyvin peli Aparaattisaari, joka on luotu esikoululaisille ja jota nyt kokeillaan pienempien lasten kanssa varhaiskasvatuksessa, soveltuu pedagogisena työkaluna varhaiskasvatuksessa. Haluamme myös tietää miten peli edistää osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa. Kysymykset ovat: Miten Aparaattisaaren käyttö edistää osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa? Missä mittakaavassa peli Aparaattisaari soveltuu pedagogisena työkaluna varhaiskasvatuksessa? Tämän tutkimuksen toimeksiantaja on Helsingin kaupunki ja se on osa projektia Känn teknologin! i daghemmen. Tutkimuksen metodina toimii yhdistettynä havainnointi ja ryhmähaastattelu. Otanta koostuu niistä lapsista, jotka ovat jo pelanneet peliä kyseisessä päiväkodissa. Tulokset osoittavat, että peli soveltuu käytettäväksi varhaiskasvatuksessa ja voi edistää osallisuutta päiväkodissa, koska kaksi kolmesta osallisuuden ulottuvuudesta (Nivala & Ryynänen 2013) toteutuvat pelin avulla. Koska kasvattaja vastaa varhaiskasvatuksen osallisuudesta, hänellä on myös vastuu käyttää peliä tavalla, joka edistää osallisuutta. Johtopäätöksemme mukaan peliä voi käyttää varhaiskasvatuksessa ja osallisuutta edistävänä, mutta mieluiten vanhimpien lasten kanssa