Espoon representaatio paikallisten sanomalehtien länsimetrouutisoinnissa

Medialla on oma roolinsa yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden mielikuvien ja maineen rakentamisessa. Medialla on myös tehtävä välittää tietoa yleisölle, joskin samalla media myös välittää siitä yhteisöstä, jossa se itse toimii sovittelijana toimitusten ja lukijoiden välillä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, millainen kuva Espoosta välittyy kaupunkilehden ja valtakunnallisen päivälehden julkaisemissa uutisissa. Vielä tarkemmin sitä tutkitaan media-analyysin avulla yhden valitun ilmiön eli länsimetron viitekehyksessä. Espoon representaatiota tutkimalla on tarkoitus löytää työkaluja kaupunkitoimittajien ja yleisön välisen suhteen ymmärtämiseen. Tutkimus tehtiin diskurssianalyysin keinoin viidelle mediatekstille Länsiväylä-kaupunkilehdestä ja viidelle mediatekstille Helsingin Sanomista. Tutkimuksessa käytetyt mediatekstit valittiin mediaseurannan perustella, joka kesti lokakuusta 2017 huhtikuuhun 2018. Diskurssianalyysissä kartoitetaan teksteissä käytettävät ilmaisut ja niiden muodostama maailmankuva, käydään läpi tekstit kirjoittaneiden toimittajien ja niissä esiintyneiden henkilöiden saamat identiteetit ja heidän väliset suhteet sekä spekuloidaan sitä, mitä teksteissä kerrotaan yleisölle ja mitä mahdollisesti jätetään kertomatta. Tutkimuksen jälkeen voidaan todeta, että Espoosta kirjoitettiin länsimetrouutisoinnissa viidessä eri diskurssissa. Ne olivat edistyksen, höynäytyksen, kärsivällisyyden, arvon ja sosiaalisuuden diskurssit. Johtavat diskurssit olivat edistyksen ja kärsivällisyyden diskurssit. Lehtien luomien mielikuvien välillä oli eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Länsiväylä koki länsimetron nykyisellään riittämättömäksi Espoon julkiselle liikenteelle, kun Helsingin Sanomat esitti metron tekevän Espoosta omavaraisen palveluiden suhteen. Molemmat lehdet keskittyivät talouden ja liikenteen diskursseihin. Kirjoittelua siis hallitsivat talouden ja liikenteen aiheiden painotukset, mikä ei ole sinänsä suuri yllätys. Kyseiset aiheet ovatkin lähellä kaupunkilaisten arkielämää. Hieman yllättäen sosiaaliset aiheet jäivät odotettua vähemmälle huomiolle